Monet tietävät, että lasten suusta kuuluu paljon hyviä kommentteja....Tässä on muutamia, joita muistan tällä hetkellä omien lasteni todenneen.
Lapset ihmettelivät miksei äiti muista kaikkea, joten vastasin: Kun se on poissa silmistä, niin se on poissa mielestä. Veenan mielestä se asia on niin, että kun se on poissa silmistä niin se on mielissään.
Miklaksesta on aina sanottu, että hän on kuin isänsä ( toivottavasti silti onnellinen), niin eräänä päivänä Veena kysyin : -Äiti, olenko minäkin niinkuin isäni? Johon mieheni vastasi, että : Et, sun isäs on insinööri. Veena sitten siihen: -Voiko siitä palantua??
Eräänä iltana Veena halusi, että kirjoitan hänelle paperiin oman nimeni (Sari), sen kirjoitettuani satuin kysymään, että mikäs isin nimi on ? Johon likka heitti kirkkain silmin : -Ai kymmenen jälkeen vai?
(mielessä kävi jo, että harrastaako isi jonkinlaisia roolileikkejä?)
Eilen tarhasta tultuamme Miklas näki jonkun spray piirroksia talon seinässä ja kysyi: Äiti, tuleeks kytät perään jos tällasii tekee??
Lapsieni ollessa hoidossa rakkaalla ystävälläni, olivat Saana ja Veena menossa keinuhevosella laulaan turenkiin ja Miklas ollut menossa hakemaan heidät pois poliisiautolla illan päätyttyä.
Meidän pikku Siirin synnyttyä, parin viikon päästä Veena kysäisee : Äiti miksi sinä olet niin lihava, vaikka sinulla ei ole enää vauvaa mahassa?
Monien kysymysten tulva vaa minut monesti niin sanattomaksi...