IRC-Galleria

Ollaan kayty nyt sitten rundi etelassa, lahinna Keralassa, joka oli toisi jees. Mita nyt rillit jaivat sille tielle ja nahkaa lahtee vielakin kun paloin niin pahasti. Mutta paasaantoisesti Kerala oli upea. Keralasta mentiin Karnatakaan, joka ei napannut. Karnataka nappasi itse asiassa niin vahan, etta teimme pikapaatoksen ja otettiin akkia halpalentoyhtion koneesta paikat Delhiin. Intian rautatieverkosto saa isot kiitokset, kun saatin Bangalore-Delhi junasta sitten rahat takas (yli 40e per naama), kun paatettiinkin lentaa. Delhissa ollaan nyt pari paivaa vedetty henkea ja jatetty lisaa kankaita teetatettavaksi. Hannalle 3 salwar-asua ja mulle sari. Tapetaan tassa viela muutama tunti aikaa ennen kuin lahdetaan viela pohjoisempaan, Dharamsalaan ja sielta muutaman paivan paasta Amritsariin. Kuvia ilmaantuu, jahka palailen Suomeen.

...ja vajaan kuukauden päästä Intiaan kuukaudeks. Eilen sitten kävin ottamassa polio-, hepatiitti-A&B-, lavantauti- ja japaninaivokuumerokotukset. Vielä kolme piikkiä ennen lähtöä. Ja viisumin ja matkavakuutuksen hankkiminen. Ja sitten ei kun kamat kassiin ja kentälle.

...tulee täyteen tänään siitä kun alettiin seurustella. Meidän piti ottaa tosi rauhallisesti mutta huomaan kuumeisesti järjesteleväni muuttoporukkaa kasaan. Ja nauttivani ajatuksesta. Mut on täydellisesti kesytetty. Eikä edes hirvitä <3. Jos joku olis väittänyt, että voin enää välittää kenestäkään näin paljon vaikkapa puol vuotta sitten olisin varmaan nauranut koko ajatukselle. Mutta näin se elämä joskus menee, joskus sitä tapaa sen tietyn ihmisen joka on erilainen ja ihanampi kuin kaikki muut.

Nyt sitten seukataan... Ja elämä on ihanaa... <3

<3

Irc-galleria taitaa olla sinun paras ystäväsi? Tutustu oikeassa elämässä ihmisiin niin huomaat että se on kivempaa kuin kommentointi Galtsus. Tämän testin tarjosi http://www.jihaa.fi/galleria/

Laita musiikkiohjelmasi shufflelle ja vastaa kysymyksiin tulevien biisien nimillä.
Haasta sitten viisi ystävääsi!

---

Missä asut: The moment I said it

Kuvaile ensirakkauttasi: Requiem/Lacrimosa

Mikä on haasteesi: Cherry lips

Ketkä ovat ystäviäsi: Karman laina

Kuvaile ulkonäköäsi: Nuku pommiin (<- LOL todellakin)

Mitä teit viime yönä: Fantasiaa

Mikä on elämäsi tavoite: Innocence

Milloin harrastat seksiä: Candlelight

Miten haluat kuolla: Welcome home (sanitarium)

Mitä sanot vanhemmillesi: Beautiful world

Missä vietät aikaasi: Somewhere over the rainbow

Mitä ajattelet yhteiskunnasta: Whiskey in the jar

Kuvaile viimeisintä sydänsuruasi: Bon voyage (<-jepjep)

Mikä on selityksesi kaikelle: Nuoruustango

Mitä ajattelet perjantaisin: Leskiäidin tyttäret

Mihin kysymyksiin elämästä et ole saanut vastauksia: Yes sir, I can boogie

Mikä on lempivärisi: Si, la vie est un cadeau

Mikä on neuvosi vähemmän kokeneille: Play dead

Mitä tekisit mieluiten juuri nyt: Inocent eyes

Kuvaile parasta ystävääsi: Valse triste

Mitä on sänkysi alla: Memories are designed to fade

Mikä on ollut suurin saavutuksesi: Declare independence

Mihin menet häämatkalle: Angels

Mitä on TEE NÄMÄ -listallasi: In this world

Missä olisit mieluiten juuri nyt: Silence

En haasta ketään, tehköön kuka tahtoo

Kummasti sitä vaan joskus tajuaa, että on taas hitusen kasvanut aikuisempaan suuntaan. Huomaa, että prioriteetit on muuttuneet ja sitä arvostaa joitain asioita ihan eri lailla. Sinänsä aina tällaisina hetkinä tulee hieman haikea olo, kun joutuu taas tavallaan osan itsestään jättämään taakseen. Mutta on se aika jännittävä olokin kun tajuaa, että edessä avautuu taas ihan uudenlainen horisontti. Tuntuu, että oon nyt (vasta) pääsemässä näistä yleensä teinivuosiin liittyvistä angsti-kapinatunteista. Musta on kasvamassa pikkuhiljaa analyyttinen, vastuunsa kantava yksilö. Eikä edes (ihan äärettömästi) pelota. Tietenkin olo on vähän kuin laskuvarjoillessa, kun hyppää, eikä ikinä voi olla ihan 100% varma mitä tuleman pitää. Mutta sellaistahan se elämä on. Ehkä musta joskus tulee jopa (melkein) aikuinen.

...mukavilta vaikuttavat ihmiset ja alakin on mielenkiintoinen. Aikaiset aamuherätykset vähän tökkii, mutta eiköhän se tästä, kun saan rutiinit kohdilleen. Ei jaksais odottaa, että koulu alkaa kunnolla (ts. tunnit alkaa), kun kaikki vaikuttaa niin mielenkiintoiselta kerrankin.

Tosin kolmen tunnin päiväunien jälkeen ei enää pahemmin väsytä... Töissä oli aamulla kaoottista (15 häkkiä kamaa + sekalaisia), mutta sain henkilökohaisesti purettua 9½, joten eiköhän se ala pikkuhiljaa tasoittua. Ja Koff vei kaikki meidän tyhjät, yli 200 kehikkoa 0,5 litran ja 1,5 litrasia pulloja. Nyt jos ne on edes 3 häkkiä kuivia saaneet purettua, niin töissä saattaa huomenna olla jopa ihan inhimillistä :-)