IRC-Galleria

Mä inhoon tätä fiilistä. Käsiä särkee ja ja jalkoja kuumottaa jo valmiiksi eiliseltä, kun lähden töihin. Ei millään jaksais, mut kai se on pakko :-(

...ja sitten alkaa koulu. Mun ei enää tarvii tehdä kuin hengissäpysymiseen vaadittavat viikonlopputunnit Waltsussa! Ajattelin vielä hetki sitten vihdoin sisälle asuntoon päästyäni (sisäovi oli jäänyt jumiin, soitin Kyrsimys :n paikalle ja se sai lopulta oven väkivalloin auki), että universumilla on jotain mua vastaan, koska oon edelleen koditon ja raadan niska limassa paskapalkalla mun orjaduunissa. Mutta sitten tajusin, että hei, vaikka mut on väkivallan uhalla ajettu pakosalle omasta kodistani, niin mä lopulta sain edes takuuvuokran takaisin sekä tilapäismajoituksen mutsin luota ja vaikka mä joudun toistaiseksi olemaan mun orjatyösä, mä sain kuitenkin lopulta opiskelupaikan, jota hain nyt kolmatta kertaa. Ei pitäisi vajota synkkyyteen, vaikka kaikki lihakset on kipeät ja olen vara-asunnossa Vantaalla. Täytyy vaan muistaa, että tää kaikki muuttuu vielä. Paremmaksi.

Tästä tulee taas näitä päiviä *huokaus*. Justiinsa kirjoitin hirveen vuodatuksen tänne ja galtsu hävitti sen... Ymmärtäisitte kyllä fiiliksen, jos olisin saanut sen tekstin postattua tänne. Vitun valintatalo.

Kämppä on kuin pommin jäljiltä. Päätin, että yön, käyn suihkussa ja lupaan itselleni puoli tuntia laatuaikaa konen kanssa. Jos aikaa jää ennen töihin lähtöä, niin vähän siivoilen, kun kämppä on kin pommin jäljiltä. Ja lupasin itslleni myös, että puoli tuntia siivoan illalla öiden jälkeen ja aamulla herättyäni. Eiköhän kämppä näytä edes vähän paremmalta sen jälkeen.

Eli aivan uskomaton päivä töissä. Olin uskomattoman väsynyt, niin väsynyt, että välillä huomasin, että pitää tehdä töitä sen eteen, että edes näkee kunnolla. No, neljän tunnin päikkärit auttoivat sitten asiaan kummasti, ja ruokahuoltokin alkaa olla kohdillaan, kun risotto on tulossa hellalla. Onneksi kesäpoika päätti kunnioittaa meitä läsnäolollaan tänään, niin pääsin lähtmään suht ajoissa. Ja kyydinkin sain vielä. J huomenna iltavuoro, että saa nukkua pitkään. Ihanaa kun saa edes hetken nollata välillä. Ja la ehkä Jossu-Beiben kanssa vaateostoksille. On kyllä jo aikakin, mulla on tasan yhdet huousut, jotka on ehjät, ja paitojakaan ei ole montaa.

Eli aktiviasti sanottuna mulla on krapula. Jos kesäpoika ei tule tänäänkään ja pyytävät jäämään ylimäräistä niin no deal. en oo vielä edes töissä ja lasken jo minuutteja sieltä pääsyyn... Mut nyt suihkuun ja duuniin.

...pitäis mennä, vaikka ei millään jaksa. Angst!

Sain sittenkin allekirjoitukset. Ja vieläpä saan kyydin keskustaan ja sieltä takas tännepäin duuniin. Siskosta on joskus yllättävän paljon iloa!

...paitsi että huomasin olevani vailla kahden täysi-ikäisen henkilön allekirjoitusta. No, lykkään stadin reissun keskiviikkoon, niin palautan paperit silloin. Pyydän töissä nimmarit vaikka parilta, kun kopiot pitää todistaa oikeiksi. En ota sitä riskiä, että en pääse kouluun, kun jään kiinni jostain niin lapsellisesta kuin nimikirjoitusten väärentämisestä. Muutenhan se on suht sama, kun en mä niitä alkuperäisiä löytänyt kuitenkaan nyt tähän hätään...

Sain tietokoneen raahattua kellarista. Sattui, yllätys yllätys, olemaan alimmaisena (vain 47 boxia edessä). Raahasin kolme tärkeintä boxia ylös ja nyt printteri asentaa itseään mun koneelle. Sitten enää papereiden tulostus, suihku, aamupala ja parin lomakkeen täyttö, niin oon valmis lähtemään stadissa käymään. Pyykitkin on jo tunnin pyörineet koneessa. Onneksi heräsin jo 6.45, enkä 8.30, niinkuin mulla oli herätys. Olis ensinäkin tullut vähän turhan kiire, ja toiseksi kaikki tämä infernaalinen roudaus olisi vielä edessä... No eiköhän tämä tästä. Kofeiinilla ja sisulla siitä selviää. Tänään töitä vain 13.30-21.30, huomenna sitten 6.00-15.30...