Talossa muumien oli pieni luukku uunin - takana uuninluukkujen asui se, pieni esi-isä unohdettu. Kuitenkin kaiken tiesi, viisautta riitti, tajusi kaiken maailmasta ympäröivästä. Näinkö mekin unohdamme sen, mistä tulemme, ja keitä olimme?
Sydämen mä vangitsin lasipulloon, vangitsin kuin perhosen. Kitui kuin perhonen, kuoli pohjalle sen, hautansa viimeisen. Lasipullon pohjalle kuoli se, sydämeni, se, joka sinulle sykki.
Piikitin sydämen,aorttaan iskin piikin. Sykki hetken itkien, kuoli sitten rintaan sen, pikku linnun pikkuisen. Ei ollut pahaa tehnyt, mieleni vain sairas oli, tahdoin nähdä itkevän sen, linnun pikkuisen.
... Tuollaisia taas vaihteeksi, immeiset.
Uusimmat blogimerkinnät
- Jaa siitä Desusta 20.05.
- Exile Vilify 23.12.
- [Ei aihetta] 18.12.
- VITUT KAIKESTA 09.12.
- Siis lol vielä jaksan 20.11.
- Bwuhbwuh skyrim 14.11.
- Heihei. 06.11.
- Tätäkö? 02.11.
- Mitä on elämä? 02.11.
- [Ei aihetta] 30.10.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2012 (1)
- ▶ 2011 (65)
- ▶ 2010 (176)
-
▼
2009 (69)
- ▶ joulukuu 2009 (24)
- ▶ marraskuu 2009 (33)
- ▶ lokakuu 2009 (12)