IRC-Galleria

En tiedä onko vika minussa vai missä, mutta tästä tais tulla kolmas ja viimeinen perseelleen mennyt työssäoppimisjakso.
Ensimmäinen jäi kesken poissaolojen takia, toisen aikana jouduin vaihtamaan paikkaakin työpaikan sisäisten ristiriitojen takia. (jälkimmäinen kauniisti sanottuna)

Saan ihmisissä esiin uskomattomia piirteitä. Toisessa työssäoppimispaikassa mut laitettiin pesemään laatikoita ja pitämään keltaista xl-kokoista teltta t-paitaa, koska leipurintakki on "liian seksikäs." Uskomaton aihe aloittaa riita, ja siitä se ajatus sitten lähti.
Työpaikka meni vaihtoon, ja siellä viihdyin. Siellä oli MIES töissä.

Nyt oon taas työpaikassa, jossa on pelkkiä naisia. (SUURI virhe, mä en varmaan jää tälle alalle enkä enää ikinä mene työpaikkaan jossa on vaan naisia..)
Musta tulee yksinäinen rekkakuski tai jotain.

Kuitenkin, tänään tapahtui jotain sangen mielenkiintoista.
Sain töissä puhuttelun siitä, että olen käyttänyt kaksi kertaa sanontaa "mennään siitä mistä aita on matalin".
En oikein ymmärtänyt mistä kaikki alkoi, mutta yhtäkkiä jouduin puolustelemaan miksi olen käyttänyt tuollaista sanontaa. Mitä tarkoitin sillä ja miksi sanon niin.
Sen voi kuulemma ymmärtääkin niin monella eri tavalla.

Kerroin, että tarkoitin sillä sitä, että tehdään helpommalla tai käytännöllisemmällä tavalla. Kun kysyin miten muuten sen voi ymmärtää, en saanut vastausta.

Minua siis syytettiin, en edes tiedä mistä, ja kun yritin kysellä asian perään, sain vastaukseksi "Mulla ei ole aikaa puuttua tähän, keskity sinä omiin töihis!"
Siis työssäohjaaja sanoi noin, vaikka yritin selvittää asiaa minkä se oli aloittanut. Ja ihan asiallisesti, en mä saanut mitään raivareita, en ollut ilkeä, vaan puhtaasti kiinnostunut siitä mistä mua syytetään.

Mulla ei kuulemma ollut perusteluja sanomisilleni.
Kun olin käyttänyt sanontaa: "mennään siitä mistä aita on matalin" , mun ois pitänyt pystyä perustelemaan mitä mä sillä tarkoitan.
Mitä sillä nyt yleensä tarkoitetaan? Se ei tietääkseni ole kovinkaan loukkaava/ ilkeä/ tyly tai arvosteleva sanonta. Korjatkaa jos olen väärässä.

Ei mulla ole mitään tarvetta lähteä minnekään pätemään tai esittämään parempaa kuin muut. Ei minkäänlaista tarvetta.
Mikä on sellainen asia, jonka voi tuosta sanonnasta ymmärtää vihamielisesti?
Eihän sanonnoilla kai ole yleensäkään mitään varsinaista tarkoitusta, niitä vaan lausutaan sopivaan väliin.

Nytpä ainakin tiedän sen, että kaikki ylimääräinen puhe kannattaa jättää työpaikan ulkopuolelle. Jos vaan on hiljaa, tekee töitä ja välillä kysyy "mitä mä sitten teen?", pääsee todennäköisesti paljon helpommalla.
Vaikka on siinäkin riski, yhden lauseen mittainen.