Sun kanssas mus herää niin monii tunteit. Viha ja rakkaus. Ne kulkee käsi kädessä.
Sun kanssas rakkaus työntää eteenpäin ja antaa voimia huomiseen. Viha kaataa maahan ja sitten se vielä potkii perään.
Jos voisin, tekisin toisin. En pysähtyis sun kohdalla, katsoisin sua ja jatkaisin matkaa. Matkalla päämäärääni, miettisin millaista olisi ollut olla sun kanssas, katuisin etten pysähtynyt. Mutta mä en olis särkenyt sydäntäni. Sitä haurainta asiaa itsessäni. Mut nyt se on revitty rikki.
Ja kuka sen muka korjais?