Tänään kerron teille tarinan. Sen nimi on "Sintun aika huono päivä" Taustalla on tarkoitus soida ihana lirutilirutilaulu ja kertojan on tarkoitus olla ylipirteä teennäinen kaksissakymmenissä oleva nainen, joka liioittelee kaiken.
Jo aamulla herätessään Sinttu tunsi että päivästä oli tulossa jotenkin erikoinen. Ottaen huomioon, että Sinttu heräsi kolme tuntia ennen kuin oli tarkoitus, voisi jo kuvitella päivän olevan suhteellisen huono. Kuinka oikeassa tutina Sintun tiedätte-kyllä-missä olikaan...
Herättyään Sinttu muisti että oli nähnyt todella hienoa unta, jossa hän ja Rianka-sama järjestivät häitä ja Rianka-sama lopetti unen sanomalla "ampukaa ittenne". Sinttu tahtoi siis soittaa Rianka-samalle ja kertoa tuon hupaisaakin hupaisamman unen. Sinttu otti puhelimen käteen ja valitsi Rianka-saman ja nosti puhelimen korvalleen. Odotusta. Mutta mitä ihmettä, Rianka-sama ei vastaa, vaan puhelimesta kuuluu TIITIITIITII. Epätavallista, tuumaa Sinttu ja kohauttaa hartioitaan.
Sitten Sinttu meni kouluun yrittäen silloin tällöin soittaa erinäisille ihmisille. Kukaan ei kuitenkaan vastaa. Outoa. Sinttu katsoo puhelimeen ja tajuaa että kenttiä ei ole. Aikansa puhelinta hakattuaan Sinttu luovuttaa.
Pian Sinttu tajuaa että hänen on käveltävä koko Outokummun kaupungin läpi, jotta voisi viedä pienen kameran täysin eri paikkaan kuin missä hän sitä käytti. Koululla Sintun oli tarkoitus hakea akkulaturi, jota ei tietenkään löytynyt sieltä missä sen oli tarkoitus olla, vaan laturi oli opettajalla, joka väitti ettei se hänellä ole. Ihanaa.
Sinttu päätti sitten mennä kauppaan ja ostaa suklaata suruunsa. Aikansa suklaata mutustettuaan Sintun hampaaseen alkoi koskea ja Sinttu tajusi että hänellä on ihana reikä hampaassa. Jei.
Sinttu saapui kotiinsa ja ymmärsi pian että hänen veljensä oli hävittänyt vara-avaimen, joten Sinttu joutui odottamaan ulkorappusilla kunnes hänen äitinsä tuli töistä.
Sisällä kotona Sinttu kokeili eri kännyköitä ja tajusi sitten että ongelma ei ollutkaan hänen puhelimessaan, vaan sim-kortissaan. Sinttu oli siis turhaan hakannut puhelintaan paskaksi. Maksamattahan hänellä puhelinlaskuja kyllä oli, mutta hänen niitä ei ole tarkoitus hoitaa, sillä hän on rahakkaana ihmisenä sopinut laskujenmaksun muille ihmisille. Nyt Sintulla ei siis ole kännykkää.
Koska tarina on jo nyt aika hiton pitkä, tiivistän loppupäivän;
Sinttu meni töihin, kasteli itsensä läpikotaisin, tiputti leikkuulautoja varpailleen ja sotki parhaan paitansa (typerä Sinttu kun töihin laittaa parhaan paitansa...) lihamössöön. Sinttu on siis siivoaja. Niin, siivoaja. Jes.
Kiitos kaikille niille, jotka jaksoivat lukea (joita ei uskottavasti ole xD Ymmärrän kyllä.)
Lisäsin sitten uusia kuvia, jei.