IRC-Galleria

Sinne se poika sit lähti, Pekingiin. Ovat perillä klo 4 suomen aikaan, Pekingissä on silloin jo aamu, muistelen että Eki sanoi että kello on siellä silloin 9 :)

Eli ei sit varmaan olla hirveämmin yhteydessä seuraavaan kolmeen viikkoon :( Toivottavasti edes saan osastolla ollessani katsoa television koosteet Paralympialaisista et jos vaikka niissä näkyis vilahduksia tuosta pallerosta..

Ja no joo, ne eiliset siiderit ois voinut jäädä väliin..Pahiten asiasta kärsi vanha kunnon Ossi <3 jolle tilitin humalaisen masennuksen syövereissä surkeasta elämästäni messengerissä noin 5-6 tunnin ajan :'D On siinä taas ollut pojalla kestämistä, kuten aina ennenkin kun olen päätynyt tilittämään sille messengerissä tai tekstiviestin. Se sanoi et välittää musta ja et saan soittaa sille vaikka klo 3 yöllä jos mulla on paha olo :') Mun on vaikea ymmärtää sitä et ihmiset välittää musta koska suurimman osan ajasta musta tuntuu etten ole minkäänlaisen tai kenenkään välittämisen arvoinen.

Kaikki menneisyyden haamut pyörii taas mielessä. Pakko paeta niitä ja mennä kohta nukkumaan. Tai no, nukkunuthan mä lähinnä olenkin siitä lähtien kun Eki lähti kotoa.

Nyt pitäis sinnitellä jotenkin keskiviikkoon asti. Mut onhan mulla Milla ja monta rakasta ja tärkeetä ja ihanaa pelkän puhelinsoiton päässä ja yksi vielä täällä Munkkiniemessä. Et kai mä pärjään?

Tyttö joka hölmöili läpi koko elämänsä.