käytävää pitkin
ja mietin..
mietin olenko
oikeasti olemassa
vai olenko vain
jokin muisto
jokin jäänne jostain.
Kuljen vaan
katselen tuntemattomia
ihmisiä
ihmiset ei edes
huomaa minua
sitten ymmärrän
etten ole
muiden ihmisten
mielestä mikään.
Olen heidän
mielestään
tyhjää täynnä
vain hyvin voiva kuori.
ja sisällä vain tuskan,
surun, ahdistuksen
ja masennuksen vuori.