kävelen sillan kaidetta pitkin, ja muistelen niitä kyyneleitä
joita sun takii itkin.
mielessäni käy ajatus itsemurhasta, oisinko valmis luopuu
tästä paskasta?
oon hyppäämäs kun nään sun katsovan
mua itkuisin silmin,
toivottavasti tajusit, mitä oon tekemäs,
oon luonu aika vittumaisen tuhkimotarina filmin.
lähestyt mua leikkisin mielin et hei, älä viitti esittää.
ei mun elämä taida enään pelittää
oot tarttua mun jalast kii, meen kauemmas,
lopulta mun jalka lipsahtaa, liukastun tipun kaiteelta.
kuulen sun huutavan mun perään,
sori, mut en pystyny enään elään.