Jokainen hetki on korvaamaton vaelluksessa jota kutsutaan kotimatkaksi.
Ilman jokaikistä hetkeä ja kokemusta ja niiden suomaa oivallusta emme täydentyisi juuri niin täydellisiksi kuin me olemme matkalla tulla.
Meidän pitää vain uskaltaa nähdä se, elää se todeksi,
- täydellinen itsemme.
Kaataa suojamuurit ja pelot sen ympäriltä , lakata uskomasta niitä moninaisia sanoja joita olemme kuulleet "et ole tarpeeksi sitä tai tätä" ja unohtaa oman itsemme vertailut muihin "joku toinen on enemmän sitä ja tätä".
Voimme tulla puhtaaksi omaksi kuvaksemme koska juuri siinä olemme täydellisiä ja parempia kuin kukaan toinen.
Loppujenlopuksi ei ole edes ketään kehen verrata itseämme, koska kukaan muu ei voi hoitaa sitä tehtävää paremmin mitä me itse olemme tulleet tänne toteuttamaan.
On vain minuutemme, ja vallalla taistelu omaa minuuttamme vastaan.
Taistelun voi lopettaa sinä hetkenä kun itse päättää, eli millä sekunnilla tahansa,
- luovutan itseäni vastaan taistelemisen.
Sielumme peilejä on kaikkialla.
Meillä on mahdollisuus nähdä itsemme rehellisesti joka hetki, mutta mieluummin yleensä käännämme katseemme toisaalle.
Tietysti se on inhimillistä.
Mutta ei johda meitä vapautumiseen vaan pitää meidät valheessa,
- itsemme ja todellisuuden osalta.
Viisautta ja voimaa on tarpeeksi evääksi tälle tielle kun sille päättää lähteä.
Oman itsen vapautusrintamalle rakkauden valtaväylällä.
http://blogs.myspace.com/index.cfm?fuseaction=blog.view&friendId=405389803&blogId=491886081