Eilen lahdin phnom penista tanne Kompong Chamiin.
Bussissa vieressani istui paikallinen poika joka tarjos mulle yosijaa veljensa luota jonka luona han itsekaan ei ollut ennen kaynyt. Tuumailin hetken energioita, mennakko yksin guesthousiin vai paikalliseen bambumajaan ystavallisten ihmisten keskuuteen. Valitsin seuran ja koska se ajatus tuntui hyvalta matkan edetessakin valinta oli selkea.
Matkalla pojan kans puhuttiin suomalaisista lehmista ja kaikesta muusta erittain jarkevasta.
Noh, matka perille, maaseudun perimmaiseeen kolkkaan (i dont know but) kesti kasiin asti iltaan. Oli ihan pilkko pimeaa ja siel mentiin skootterin kans jonnekkin mist mulla ei ollu hajuakaan! Tahdet loisti kirkkaana taivaalla ja kumipuut reunusti tienviertä.
Paastiin perille ja siel lapset osoitteli mua ja nauroi. Ilveilin niille ja nauroin takas. Eivat olleet koskaan ennen nahneet valkonaamaa.
Olin varmaan paras esimerkki , haa.
Sain iltapalaksi nuudelisoppaa kera juuri tapetun lehman! (^Isani tappoi taman lehman juuri^)
Iltapesun jalkeen maailman kolkoimmassa vessassa, menin nukkuun. Sankyni oli kaislamatto lattialla. Koko yon seinan takana huusi lehma.
Olosuhteet eivat olleet maailman hehkeimmat mut vieraanvaraisuus ja ystavallisyys jota kohtaan mua osoitettiin ei oo voittanutta!
Aamulla herasin siihen ku jengi alkaa pelaan biljardii aamu seiskalta ja tokkii makuuhuoneeni kattoa biliskepilla. WAKE UP! ok, aamupalaks taas nuudelisoppaa kera edellispaivana tapetun lehman. Lihat jai kyll syomatta, ei aamul pysty.
Lapset taas nauroi ja kikatti. Yhdel tytolla oli vaaleanpunainen rinsessa royhelo mekko mut ilmeet ei ollu rinsessan kaytostapojen mukaiset ku näytteli mulle vaan kieltä, huomautin halle asiasta. Ei tainnu ymmartaa.
Kaikki bussit maaseudulta tayteen buukattu mut sain ilmaisen kyydin paikallisilta miehilta niitten toyotalla mist puuttui takapenkki.
Siis nyt takas taal cityssa, Kompong Chamissa, Mekong joen rannalla. Tanaan olen juonut cocacolaa muovipussista, (normaali tapa taalla), joutunut mopopapan huijaamaksi, lehman jahtaamaksi ja erittain paljon ihmetellyksi ja kummastelluksi.
Taal kaks gringoo mun lisaks nakynyt.
Olen nahtavyys.
Matkan piti jatkua huomenna aamullaMondul kirin provinssiin mut kaikki bussit taynna joten pitaa venata sunnuntai aamuun asti taalla. Viela hetki siis muukalaisen elamaa. Siel seuraavas paikas nahty varmaan enemman turistei ja ihmiset ymmartaa englantia joten paasee KOMMUNIKOIMAAN.
Huomenna buukkasin itselleni mopokuskin nayttaan mulle paikallisii mestoi koko paivaks. Huomenna myos Khmerien uusi vuosi. Tieda minkalaiset bileet tiedos ja kenen kans.
Huomisesta kun ei koskaan tieda, muutakun et se tulee.