IRC-Galleria

Murhamiehen tunnustus:


Suunnittelen erään ihmisen murhaa,
hän on syypää tähän ikuisuuden kestäneeseen tuskaan,
istun kellarissani, kirjoittanut olen 666 sivua mustaa,
suunnitelma on valmis,
kohta olet polvillas anelemassa armoa turhaan.
musta kaapu päälläni,
silmieni kautta näät,
on sielussani pelkkää tummaa.

Sirppi kourassani raahaan sua alttarilleni,
henkitorveasi kuristaen,
kuolon korinasi luurangot kaapista herättää,
ne ympärillemme kertyy,
kun tunteeni käteni ympärille piikkilankana kiertyy,
pulssi kiihtyy, kaulavaltimo sykkii
kylmän terän nostan, esiripun lasken,
huone täynnä peilejä paljastuu,
kun voimat pimeyden otteeseeni valjastuu

Sirppi valtimosta haukkaa, veret huoneen lattialle laukkaa
Putoat polvillesi, kaapu tippuu,
repäisen sirpillä pääsi irti,
viime hetkellä katsot peiliin,
valaistuksen koet ja silloin tiedät:
uhrini on minä ja surmaajana olet sinä.



Ihminen joka ajaa itsensä lihamyllystä:


Tartun myllyn kylmään rautaan
kierrän leuan kiinni käteni ympärille
olen tahtoni puristuksessa
kiilloitan vielä terät, tiivistän osat
puinen kampi, keittiön pöydälle
verilampea kaipaan,
en ole nauttinut itsestäni pitkään aikaan

Kerään palaseni kontteihin,
sijoitan ne eri laivaan,
mutta vielä hetki:
edessä euforinen retki
läpi myllyn mä tirskun
tuikkaan tuleen kirjahyllyn
ja päälleni pippuria rouhin,
puukahvaa kourin,
otteen saan
kitaan astun ja veivaan kampea
jalkani murskaantuu, toimenpide on hidas
amatööri tuskautuu, mä otan rauhassa
lihat myllyn perästä vapautuu
Jumalten rattaat edessäni avautuu,
työstän lisää, itseni edessäni keoksi kasaan
terällä keon linjoiksi tasaan
kaulavaltimostani pillin väännän
vasemman sieraimen kiinni käännän
silmät pullistuu, kädet hikoo
laitan itteni kokonaan likoon
kulmakarvat nykii, meikä itteeni kitusiin rykii
mylly pyörii ja uudet väsään


Oodi vapautumiselle:


Rajan taakse nähtyään kyyristyy matkaajan mieli
saavutettuaan ikuisen rauhan,
ken itsensä takaisin elämään raahaa?

Hän repii elon irti ruumistaan,
ei enää maskeraa itseään muiden edessä,
jalat ovat jo Manalan veressä.

Tuomittava ei armoa anele,
sormenpäistä viimeiset kanteleen nuotit
kolmanteen silmään lyijyluodit.

Hän nauraa katkoessaan selkärankansa,
hymyilee korvien täyttyessä mudasta,
kutsuu demoninsa esiin hukuttautuessaan suohon.

Hylkää mielenterveytensä alelaariin,
evää isiensä oikeudet lapsenlapsiin,
päättää verilinjansa Saatanan esikartanon ovimatolle
Päästää itsensä pois tuskasta,
ei enää kertaakaan nauti syksyn ruskasta.

Kahden käden ote leuoista,
adrenaliinin hiostamat kädet epäröivät vain hetken,
sielun päätösvaltaa ei kukaan ylitä.
Lihat repeää, kallo aukeaa, Juudas suoneen vetysyanidit tykittää
henkitorven korina peittyy ruokatorvesta tihkuvaan vaahtoon,
ja elämä päättyy metalliseen paahtoon.

Maallinen taival takana,
hän on vihdoin itsestään vapaa,
ei olemassaolo enää ihmistä rajoita,
ei ruumis mieltä majoita,
ei psyyke todellisuutta hajoita.

Jäänteet pyyhkiytyvät tomuksi,
hän siirtyy universumin romuksi,
ei sikiä pyhästä, ei muista mitään hyvästä
vain pimeys läsnä, nyt, aina ja tässä
kädessä mustapekka ja pataässä.

Läheiset huutaa ja suree,
hän aistinsa ummistaa
ja kielensä poikki puree.



Mielenterveyden hylkäys loru:



Elämänkaari mutkalle taipunut,
matkaanko kohti syntyä vai loppua?
Löydänkö edestäni taakseni jätetty elämä taas?

Kipuan tikapuita, etsin keinoa päästä mielestäni eroon,
ruokin synkkyyttäni tuoppi kädessä,
epätoivo sinussa, herättää pedon minussa
puolat katkeaa, tahtoni kahtia ratkeaa,
kolmas silmäni täynnä usvaa,
palvon tätä eternaalista tuskaa.

Lautturi ruumistani tuonelaan kuskaa,
kaivan silmäni auki lusikalla jonka jo heitin nurkkaan,
pupillini täyttyvät riimuista,
palastelen sydämeni rituaalin raiskaaman alttarin eteen,
bongiini pyhät veret lasken, katakombin täyttää halo,
sulkeutuu viimein valo.

Raavin lattiaan symbolit elämän,
messu esiripun takana raikaa,
huudan loitsuja, nyt kuulee taivaat,
maa repeää, mun mielessä on keveää,
nouset valtaani, avaat rautaporttini sisimpään,
tartut sairauteni rankaan, se takaisin voimani antaa
poistat puoleni karvaan, pimeys luotani karkaa,
nostat kaivoni pohjalta sielun, täytät limalla mieleni nielun,
seremonian torvet poistaa masennuksen rahdin,
tästä eteenpäin määrään itse tahdin,
viimeinen säie entiseen katkaistu,
polvistun, näen viimeistä kertaa näin,
antaudun edessä Etanakuninkaan mahdin,
olen vakaa, asteroidi kiertoradan takaa,
uuden beissin lataan,
edelleen noiduttuna piikkien päällä makaan
ja sen kerron sulle mitä aion:
eteeni iäisyyden ajaksi uudet savut taion.


Magia #1


Sieluni lukittu
mieleni raiskattu
kehoni hylätty
kannan niitä mukanani
en tiedä miksi
tai miten kauan
vielä tätä kokemaan joudun
tiedän vain: loppu koittaa tunnelin päässä

Pyyhin pöytäni tomusta
pulverista ja kukasta
nostan kallon pöydälle
pentagrammin yläpuolelle
sytytän liekin
avaan seremonian

Kutsun johtavaa voimaa
suljen silmäni
avaan sisäiset muurini
päästän pimeyden sisälleni
lausun tahtoni universumiin
ja Saatana laskeutuu ylleni

Revin solmuni auki
lapsuuden kiusaus
nuoruuden kidutus
aikuisuuden epätoivo
iäisyyden ahdistus
ankeus ja masennus
virtaa lävitseni
viha ja katkeruus

Hukun tuskaan
vanhoja tunteita
romukoppaan kuskaan
huudan, tuhoan moukarilla kaiken
ja mä luulen
sä et vieläkään kuule

Levitän muistoni ympärilleni
olen pimeässä laaksossa
ja se kutsuu mua eteenpäin
ulos ja ylös elämästä

Mä en lähde vielä
oon jo käynyt elämän ulkopuolella
siellä ei ole mitään
ei mua odota kukaan
en liity sun mukaan

Mun tahtoni aito
mun magia pyhä taito
etsin totuutta sieltä
minne sinä et yllä
juon Graalin maljaa
ja tiedän
tuhoan sut mielestäni kyllä

Xeper.

---

This will never end 'cause I want more
More, give me more, give me more
This will never end 'cause I want more
More, give me more, give me more


If I had a heart I could love you
If I had a voice I would sing
After the night when I wake up
I'll see what tomorrow brings

If I had a voice I would sing


Dangling feet from window frame
Will They ever ever reach the floor?
More, give me more, give me more


Crushed and filled with all I found
Underneath and inside
Just to come around
More, give me more, give me more

If I had a voice I would sing..

Kapitalismi tekee susta orjan bucksille,
Silleen luodaan yhteiskunta meidän lapsille
Ja seuraaville seuraajille pohjaton kaivo,
Auringonlasku horisontis pidättelee mun raivoo.
Kolmesataatuhat ilman duunii ahdingossa,
Kaikki muka kunnossa ku yritetään nuorii brainwashaa,
Systeemi fronttaa, pistää vasemmiston konttaan,
Sekka hiljaa Paasipaino, seki uppos konkkaan.
Elä miten ajattelet on se elämäsi anti,
Simo meijän koulust on linnas mielipidevanki.
Muka ilman koulutusta ei oo elämälläs praissii,
Pitäis ylös nostaa housut ja muuta oikeistoschaissee.
Liian moni on jo oravanpyörään kaapattu,
Puhdas ateisti, mulle spraykannu raamattu.
Turha boustaa, meidän pitää oppii joustaa,
Babylon on päässä, sinne vielä noustaan.

refrain:
Tasa-arvo-oo-oo-aa, ei oo ihmisille tarmoo
Tasa-arvo-oo-oo-aa, ei oo ihmisille arvoo
Tasa-arvo-oo-oo-aa, ei oo ihmisille tarmoo
Tasa-arvo-oo-oo-aa, ei oo ihmisille armoo

Yrittää yritykset ostaa sun sielun,
Älä pistä oikeistopropagandaa sun pieneen nieluun,
Pistän nuolen jouseen, rupee pressure nousee,
Ammun kritiikkii, älä usko siihen sourceen.
Hiphopfundamentalistit deppaa sukupuuttoon,
Emcee punainen tiili, kylille jäähyväissuukko,
Tänään räppi ja politiikka samanlainen soppa,
Vaikee tienaa elantonsa ja puhuu lisäks totta.
Pelkkää rakkautta, ei biffii hoppareille lainkaan,
Kohdista viha suurempaan, yritä saada jotain aikaan.
Pikkuporvarit näkee hollywood-unii nättei,
50 vuot eteenpäin, nää nuoret kantaa gättei.
Ainoo pelastus, rakentaa uus demokratia,
Ryöstää ahneilt valta, kytkee pois byrokratia.
Mulle on päivänselvää, onks sulle edellee enigma,
Katuslangi Roihikas jättää jäljen niinku stigma.

refrain

No money no problems, aurinkomme alla,
Aurinko muuttuu mustaks ja ihmiset ottaa vallan,
Ihmiset muuttuu eläimiksi, palataan luontoon,
Palataan takas valkoset vastaan punaiset muotoon.
Kiertää pääoma, tasa-arvo syö pääoman,
Sauli niinistö, tarvii sun pieni pää lomaa.
Naurettavaa palkkaa ei eletä teidän siives,
Kuka jeesaa ku oikeella jopa Suvi-Anne Siimes.
Istun ikkunan ääres, dokaan viimestä lestii,
Suunnittelen protestii, wraittaan omaa manifestii,
Tekstii, kriittisesti kapitalisteille ikuisesti,
Valan sementtii jalkoihinne ja pistän sit cooperin testii.
Asutte linnoissa, vaik Suomi on täynnä lähiöitä,
30 tonnii kuus, tekemättä ees niitä vähii töitä,
Nuoriso on tulevaisuus, varokaa mun plattaa,
Vitut väkivallast, jos sanat pystyy tappaa.

Punainen tiili kädes, siinä vapautees juokse.
Välil maan ja taivaan raha menee rahan luokse.
Alas kapitalismin kahleet, näin unessani enteen.
Elä aatteidesi puolest, vedä vielä kerran henkee.

Punainen tiili kädes, huomenna kaikki muuttuu.
Raha enää vain muisto, rakkaus enää vain puuttuu.
Alas kapitalismin kahleet, näin unessani enteen.
Elä aatteidesi puolest, vedä vielä kerran henkee.


Ja mikä sitten on muuttunu näiden sanotusten jälkeen? Niinistön pää tarvis edelleen lomaa..

On muuten ihan hemmetin kova setti.


Dimitri From Paris: My Tribute To Frankie Knuckles