IRC-Galleria

Tulevaisuutta, pystyy aika, useinkaa muuttaa
Mutta mitä jos syntyy vailla tulevaisuutta
On vaan menneisyys, mikä vetää pinnan al
Eikä jää ketää, tai mikää enää rinnan al
Pilvin pimein tuskaa, värjää pilvii mustaks
Elämä ei oo ruusuil tanssimist vaa piikkipuskas
Takaolalle se tapahtu pojalle jolla ei
Ollu voimii ottaa sitä omalle kohalle
Kukkulan pääl pienes hirsimökis
Mis isin binitölkist tuliki spliffistögis
Entinen insinööri nykyne pennitön lurjus
Jonka elämä on maailmalle vaa henkilötunnus
Faija tekee painajaista pojan päivistä
Mut yöllä unensyövereissä poika näkee oman äitinsä
Näis kuvis äiti elää kunnes poika herää
Lopult jäljel on enää kuvat arkust mitkä kerää tomuu

Mä nään tunnelin päässä valoo
Mut tunneli on pitkä
Ja ääni mun päässä sanoo
Se sanoo: luovuta, luovuta, luovuta
Päätän kuitenkin päästä pakoon
Ääntä mun päässä mut valo
Tunnelin päässä katoo
Se katoo, luovuta, luovuta, luovuta

Sinä päivänä ku mutsi pääty ruumisarkkuun
On surun lisäks pojalle jääny suuri vastuu
Jonki loppu aina jonki uusi alku
Ikkunasta näkee kukat ristillä joihi tuuli tarttuu
Faija vetää verhot kii, käskee tekee kotitöitä
Mut se ei oo syy miks poika on valvonu monii öitä
Faija näyttää mis on kaapin paikka
Ja poika menee faijaa piiloo, kaappiin aina
Ja päättää "Mä oon viikon kaapis vaikka
Ei se löydä mua ku ei se siivoo kaappii lainkaa
Se on laiska, tää kaappi on mun maailma ilma faijaa"
Poika käpertyy mutsin vanhaa villapaitaa
Laittaa silmät kii ku, silmät puhuu ummessa
Eikä poika nää mutsii missää muus ku unessa
Mut ei tällä kertaa
Nyt painajaisis riehuu faija jol ei oo tunteit pätkän vertaa

Mä nään tunnelin päässä valoo
Mut tunneli on pitkä
Ja ääni mun päässä sanoo
Se sanoo: luovuta, luovuta, luovuta
Päätän kuitenkin päästä pakoon
Ääntä mun päässä mut valo
Tunnelin päässä katoo
Se katoo, luovuta, luovuta, luovuta

Poika säästyy väkivallan piinalt
Yhtä harvoin ku isä välttyy väkivahvalt viinalt
Ei oo ihme ettei poika pidä hänestä
Ku isä ei pitäny ikän kädestä, vaan anto isän kädestä
Kävellessä portaita jää poika paikallee
Ku tajuu, että ei oo portakoita taivaasee
Siel on mutsi jonka lisäksi
Paikka mulle muttei hirviölle jota isäksi, kutsutaan
Kello pysähtyy, aika mennä nukkumaan
Syvään uneen minne ei faija enää tuu mukaa
Matka faijan lääkekaapille
Siel on lippu höyhensaarille
Tarinalle käänne traaginen
Unihiekkaa, millä pääsee paatille
Mikä vie paikkaa mikä on lähes maaginen
Poika painaa pään äidin haudalle
Eikä päätä nosta, enää koskaa
Rakas äiti, nähdään kohta

Mä nään tunnelin päässä valoo
Mut tunneli on pitkä
Ja ääni mun päässä sanoo
Se sanoo: luovuta, luovuta, luovuta
Päätän kuitenkin päästä pakoon
Ääntä mun päässä mut valo
Tunnelin päässä katoo
Se katoo, luovuta, luovuta, luovuta