Minusta tuntuu, että alan tuntea valtameret jo kuin omat taskuni, tai ehkä jopa paremmin kuin omat taskuni, koska tänään löysin taskustani puoliksi syödyn tikkarin. Minulla ei ollut aavistustakaan mistä tikkari oli peräisin. Söin sen.
Olimme siis Lennartin kanssa jälleen seillaamassa pitkin Intianmerta. Vietimme joulumme yhdessä katsellen itäistä tähtitaivasta. Kivoin joululeikkimme oli, kun toinen meistä osoitti jotain tähteä, niin toinen yritti arvata mitä tähteä toinen osoitti. Emme arvanneet kertaakaan oikein. khikhi... Hauskaa oli kuitenkin.
Taisin mennä vähän paniikkiin kun olin unohtanut Lennartin lahjan maihin. ups... Kaiken kukkuraksi Lennart oli ostanut minulle kalliin kainalosumutteen. No kuitenkin olin paniikissa ja hätäpäissäni(päissäni) onneksi lokki oli tiputtanut ruorin viereen päättömän turskanraadon. Lennart tuli hyvin iloiseksi kun sai jouluaattona turskaa. Sellainen jouluaatto minulla oli. Kaiken kaikkiaan vitutti koko päivän ihan huolella, mutta onneksi Lennart illalla pelasti minun aaton laulamalla laulun, joka kertoo meidän yhteisistä seikkailuistamme pitkin meriä ja toistemme vartaloja.
En haluu enää ikinä viettää joulua!
Uusimmat blogimerkinnät
- Otsikko 16.03.
- Näinpä kerran leppäkertun 06.01.
- Tarina vatsasta 06.01.
- Kusetus 06.01.
- Leppälerttu 06.01.
- Tänään 08.12.
- Shoppailupäivä Wiklundilla 04.12.
- huomio 15.04.
- hahahahahahhaqi! 18.12.
- Ostopäivä numero 39 14.12.