Tänään, noin tunti sitten olin aamiaisostoksilla nimeltä mainitsemattomassa tavaratalossa. Harrastin muun muassa kymmenen metrin kävelyä. Osanottajia oli kolme, ja koska ohitusmahdollisuutta ei minulle suotu, jäin kolmanneksi ajalla puoli minuuttia. Lisähuomautus: Joskus vaan tekee mieli antaa hiukan lisävauhtia.
Ehdotuksia Wiklundin aamupäiväeläkeläisruuhkaan:
1. Hyllyjen risteyksiin hoidettava liikennevalot.
Olen juuri ylittämässä risteystä, kun eteeni ajavat kaksi ostoskärryillä kaahaavaa (n. 1 km/h) eläkeläistä. Olen vähällä tulla yliajetuksi. Odotan. Olenhan kärsivällinen ihminen. Lisähuomautus: Joskus vaan tekee mieli antaa "hieman" lisävauhtia.
Vihdoinkin pääsen kassajonoon. Vierekkäin on kaksi kassaa, joihin johtaa kaksi jonoa. Minä toisessa jonossa sekä eräs rypykäs toisessa jonossa. Jonotus on kestänyt noin kaksi minuuttia. Vuoroni on tulossa. Rypykäs nostaa vaivalloisesti päätään, katsoo minuun suutaan mutristaen ja leikkaa eteeni. Koska olen ujo ja ihmisystävällinen, en huomauta asiasta vaan annan, kuten minulle on lapsena opetettu, vanhemman henkilön mennä ensin. Katson hänen, minua puolta lyhyempää varttaan. Huomaan. Hänen päänsä heiluu irtonaisena kuin kojelaudalla seisovalla elvis-vieteriukkelilla. Ajatus: "Anteeksi rouva. Onko rouva huomannut muistuttavansa vieteriukkoa?" Naurahdan, mutta jätän ajatukseni ilmaisematta ja annan muiden pohtia "miksi?" kohtaan "Naurahdan".
Näistä ja lukuisista muista kyseisen seikkailun tapahtumista, joista en nyt jaksa avautua, johtuen ehdottaisinkin nyt minulle: Hoida aamiaisostokset jo edellisenä iltana, jolloin kaupassa on enimmäkseen lajitovereitani*. (ks. samanikäinen*) Vältä aamupäivisin ulkona liikkumista.
Pahoittelen ajatuksiani, jotka ovat itsekkäitä, epäoikeutettuja sekä tuomittavia.