(Mio)
Yksin himas,ulkon vettä sataa
päivät mun elämäs jatkuu aina samaa rataa
päivät seuraa toisiis,mielialat vaihtelee
mut päivittäi joudun masennuksen kans taistelee
kumpa olis niit frendei jotka vois tulla tsiigaa
puran pahaa oloo,alan paperille skriivaa
oon yrittäny hukuttaa ongelmia viinaa
muttei sekää auta ku tää yksinäisyys piinaa
pää täynnä vihaa,pää täynnä tuskaa
kaiken tän keskel koitan vielä lainei rustaa
mietin miten pääsis täst paskast yli
muistelen meniet ku viäl oli kaikki hyvi
katon vanhoi valokuvii mielentila haikee
on ihan solmus mun elämäni raiteet
oon ihan kyllästyny vaa tähän kaikkee
mut pakko jatkaa eteepäi vaikka se ois vaikeet
päässäni pyörii kaikkee vitu skeidaa
pelkään sillo et kaikki mut heivaa
koitan elämän tapani parantaa meinaa
unohtaa paskan ja menneisyyden feidaa
Haluun päästä pois,en jaksa tätä kauaa
koko ajan ahdistaa,en saa tällä rauhaa
koitan skarppaa,tästä vankilasta karkaa
mieli on musta ja tulevaisuus harmaa
(Mersu)
Kello pian 12 skriivaan paperille suttuu
en saa unta,vaikka koitan nukkuu
tuijottelen kattoo mun mieli pelkkää mustaa
ajatukset täynnä pelkkää surua ja tuskaa
hengähdän syvää huonot ajatukset mieles
kyynel valuu poskelle,asiat taas pieles
koitan nousta ylös,muttei jalat jaksa kantaa
silmät suljen mieles matkaan kohti rantaa
synkät ajatukset ne saa musta otteen
pimeästä metsästä koitan löytää onnen
pieni toivonkipinä kaukana edessä
oksia täynnä ne sulkee tien edestä
ajatusten halki,matka kohti maalii
pimeys ja tuska mua puolellee haalii
yksin keskel pimeyttä koitan apuu huutaa
en täs paskan keskeltä löydä oikeet suuntaa
avaan silmät,yksin sängys pimeyt tsiigaa
ongelmii ja huolii mun elämäs on liikaa
en pärjää yksin,ei puhuminenkaa auta
tätä synkkää tietä en jaksa kulkee kauaa
maailmaa vangittun en pääse pakoo sieltä
etsin jotain hyvää mutta löydänkö -en tiedä
Haluun päästä pois,en jaksa tätä kauaa
koko ajan ahdistaa,en saa tällä rauhaa
koitan skarppaa,tästä vankilasta karkaa
mieli on musta ja tulevaisuus harmaa
(Mio)
Oon koittanu apuu etsiä
purkanu vitutust ja laittanu tekstiä
välil vielki huonoi aikoi,vitutust ja suruu
mut onneks on frendei joil pystyy kaikest puhuu
nyt kuljen kohti valoa
nää ajatukset mieles,en osaa niitä sanoa
kävi miten kävi en aijo luovuttaa ikinä
aina pimeydest löytyy pieni toivonkipinä
Haluun päästä pois,en jaksa tätä kauaa
koko ajan ahdistaa,en saa tällä rauhaa
koitan skarppaa,tästä vankilasta karkaa
mieli on musta ja tulevaisuus harmaa