IRC-Galleria

Kaleva uutisoi tänään, että hallituksen politiikkaohjelman johtaja Rauno Vanhasen mukaan maahan tarvitaan seuraavan 20 vuoden aikana 100000 maahanmuuttajaa töihin. Mietitäänpä asiaa vähän tarkemmin. Maahanmuuttajista työttömiä on noin joka kolmas. Ennusmerkit ulkomailta osoittavat, ettei maahanmuuttajien työllistyminen juuri parane seuraavien sukupolvien aikana. Työvoimaan kuuluvia maahanmuuttajia pitää siis ottaa 150000. Odotettavaa on, etteivät työntekijät tule yksin, vaan tuovat perheensä mukanaan. Jos tulijat ovat tulossa niistä maista, joista nyt on tunkua ja joista heitä ollaan haalimassa, perhekoko on suomalaisen mittapuun mukaan valtava. Lisäksi perheen äiti on jotakuinkin koko ajan raskaana tai hoitaa lapsia kotonaan, työvoiman ulkopuolella siis. 100000 työssä olevaa maahanmuuttajaa tarkoittaa helpostikin miljoonaa tulijaa. Kuka nämä ihmiset elättää? Ei siivoojaksi tuleva maahanmuuttaja pysty mitenkään elättämään yhdeksää muuta. Kun mietitään maahanmuuttoa osin kuvitellun työvoimapulan kantilta, pitäisi aina pohtia huoltosuhdetta. Siitähän siinä pohjimmiltaan on kyse. Ehkäpä vastaus miljoonan maahanmuuttajan elättäjistä löytyy samaisesta uutisartikelista:

"Haaste on erittäin kova ja luvut hurjia. Me selviämme siitä, kun kaikkien suomalaisten työuria saadaan pidemmäksi alusta, keskeltä ja lopusta. Lisäksi meidän pitää tehdä työmme nykyistä tuottavammin, Rauno Vanhanen muistuttaa."

Voimme tietenkin uneksia, että jokainen maahanmuuttaja työllistyy, eikä yksikään tuo mukanaan yhtään tuottamatonta perheenjäsensä, eikä yksikään saa jälkikasvua. Tulijat ovat kuitenkin pääasiassa kieli- ja ammattitaidottomia, jotka työllistyvät matalapalkka-aloille pääkaupunkiseudulle. Siinäkin tapauksessa nämä heikentävät huoltosuhdetta, sillä pienimmillä palkoilla ei elä. Ainakaan kasvukeskuksissa, joissa halpatyövoimasta on pula. Nämä saavat kuitenkin asumis- ja toimeentulotukea enemmän kuin maksavat veroja. Vaikka miten tätä yhtälöä pyörittelisi, annetuilla tiedoilla laajasta maahanmuutosta ei saada millään tapaa taloudellisesti mielekästä muulle kuin elinkeinoelämälle, jolle iso halpatyövoiman reservi takaa sen, ettei pienimpiä palkkoja ole minkäänlainen tarve nostaa edes sille tasolle, että sillä eläisi ilman sosiaaliavustuksia.

Marsesterin laskettu poikimisaika sijoittui välille 18.4-22.4.2008. Ennusmerkit ilmaisivat jo maanantaina, että synnytys tapahtuisi lähiaikoina, joten olin huolissani siitä, ehdinkö ollenkaan paikalle Ikaalisiin näkemään pieniä marsuvaaveja ja olemaan tarpeen tullen apuna kätilöimässä. Torstaina lähdin suoraan töistä yöbussilla Aidan ja marsujen luo viimeisimpänä tietonani se, ettei Marsesteri ollut vielä synnyttänyt. Saavuin perille puolen yön aikaan ja Marsesteri oli vielä yhtenä kappaleena. Heräsin yöllä neljän aikaan ja kävin tarkastamassa Marsesterin tilan. Siellä se kökötti vielä yksin. Yleensä Marsesteri tulee vastaan häkin reunalle pää ojennettuna tapittamaan silmillään, mutta nyt se vain vilkuili kauempaa sille rakennetun tason alta. Makoilin puoliunessa noin tunnin, kunnes havahduin hieman poikkeuksellisiin ääniin häkkien suunnalta. Menin taas katsomaan kännykän antaman valon turvin tilannetta, enkä aluksi huomannut mitään erikoista. Sitten kiinnitin huomion pieneen tummaan nyyttiin Marsesterin vieressä ja kosketin sitä. Se oli märkä ja liikkui vähän. Marsuvaavi! Ei ollut vaikeaa saada Aidaa hereille, vaikka kello oli vasta viisi aamuyöllä. Paremmassa valossa tunnistettiin kolme poikasta, joista ensimmäisenä huomattu ei vaikuttanut kovin vahvalta. Marsesteri näytti osaavan asiansa poikastensa kanssa, joten me menimme keittämään kahvia. Kun palasimme takaisin marsujen luo, laskimme marsuvauvojen määräksi neljä. Vastasyntyneiden marsujen painot olivat välillä 60-90 grammaa.

Marsesteri ja poikaset ovat nyt muuten hyvässä kunnossa, mutta ensimmäisenä syntynyt on vähän heikko, eikä taitaisi selvitä ilman tukiruokintaa tai muita sitä tukevia toimia. Muut kolme sen sijaan ovat varsin reippaita. Nimeämäänkin ollaan jo päästy. Pieni reppanapoika sai nimen Mörssäri tai Monsteri tai Monsterimörssäri. Saa nähdä mikä vakiintuu. Suurin ja virkein poika sai nimen Impaktori ja tyttömarsu nimen Särmäri. Läsinaamaisesta marsusta tuli valloittaja, Conquestori.

Lisää kuvia osoitteessa http://www.nakertaa.net

"Vielä kun puhutaan näistä luvuista, niin yleiset luvut, mitä siis 100 000, 125 000 on Helsingin seudulla puhuttu, että se on se lisääntymistarve… lisätarve. Ja jos ajateltaisiin samalla tavalla kuin tota… Paavo niin ei ollenkaan kannattais suurin piirtein syntyä ja tai sä kyllähän nuori ihminenkin tarvitsee palveluja aina sehän on… Minä en ymmärrä tätä niinku sinun tota logiikkaasi. Mutta nyt meillä on meneillään, meillä on meneillään lupahallintohanke, jonka Riitta tuntee sen siinä valmisteluelimessä. Me olemme asettaneet työryhmän, joka yhdessä muiden ministeriöiden kanssa miettii yhteistyötä kolmansien maiden kanssa, koska kun meillä on sellainen järjestelmä, että se on työmarkkinat, jotka ratkaisevat, niin ei välttämättä tarvita samoja pälisään.. päiväsääntöjä kuin ne, joilla on entisiä siirtomaita, mutta tällaista valmistelua on meneillään ja ihmiset myöskin tulevat.”

Näin maa(ha)nmuuttoministeri Astrid Thors viikko takaperin A-talkissa. Repikää siitä.

Kansallismielisiä henkilöitä ja tahoja kutsutaan mediassa usein äärioikeistolaisiksi. Ilmeisesti tarkoituksena on lyödä negatiivinen leima, sillä sanan etummaisesta osasta "ääri-" tulee mieleen yksisilmäinen kiihkoilu. Kansallismielisten kutsuminen äärioikeistolaiseksi on paitsi ajattelultaan varsin rajoittunutta, myös väärää.

Varsin perinteisesti, Ranskan suuresta vallankumouksesta lähtien, poliittiset aatteet on aseteltu yksiulotteiselle janalle. Puhutaan oikeistosta ja vasemmistosta. Vähän kehittyneempi malli on kaksiulotteinen, jossa janoina ovat arvot ja talous, joihin suhtautumista arvioidaan sen suhteen, miten liberaaleja tai konservatiivisia ne ovat. Tosiasiassa tämäkin malli on kohtuuttoman yksinkertaistava ja rankasti luokitteleva, sillä mallissa tulisi olla niin monta ulottuvuutta kuin on arvioitavia asioitakin. Isolla kädellä luokittelevat mallit tyydyttävät sellaisten ihmisten tarpeet, jotka haluavat nähdä kaiken mustavalkoisena vastakkainasetteluna ja sellaisten, jotka ovat liian laiskoja ajattelemaan itse asioita ja luomaan omat näkemyksensä niistä. Havaintojen mukaan itsensä janalle asettavat ihmiset ovat valmiita ottamaan ajattelumallikseen sen aatenipun, mitä tarjotaan. Toisin sanoen vasemmistolaiseksi tunnustautuvat esimerkiksi ovat Israelin tilanteen suhteen palestiinalaisten puolella juutalaisia vastaan, vaikka eivät tunne alueen tilannetta nyt, saati sitten siihen johtaneita tapahtumia ja syitä. Näin vain ajatellaan, koska se kuuluu aatteeseen.

Omien havaintojen mukaan joukko kansallismieliset on varsin vaihtelevaa porukkaa. Jos otetaan kaksiulotteinen malli käyttöön, joukko hajaantuisi varsin hyvin molemmilla janoilla. Jos yksiulotteinen vasemmistolaisuus käsitettäisiin samaksi kuin työväenaate, osa kansallismielisistä olisi vasemmistolaisempia kuin Suomen kommunistinen puolue. Melko suuri osa nimittäin vaikuttaa olevan sitä mieltä, että työmies on palkkansa ansainnut, sillä työväki on se tukipilari, jolla kansakunta seisoo ja jonka työstä elää koko kansa ja yhteiskunta. Itse lukeudun tähän joukkoon. SKP ja myös Vasemmistoliitto sekä paljolti myös SDP eivät ole niinkään työläisen asialla, vaan työläisen leipää syövien loisten ja erilaisten vähemmistöryhmien asialla. Tämäkin vain näennäisesti, sillä osa tavoitteista loppujen lopuksi onnituessaan johtaa sortoon vähemmistöjä kohtaan.

Tässä valossa minun on todella vaikea nähdä kansallismielisiä äärioikeistolaisina. Suhtautuminen isänmaahan on yksi ulottuvuus aatteita kuvaavassa moniulotteisessa mallissa ja sen kansaan toinen.

Luulin tänään, että joku on erehtynyt päivästä. Että joku kuvittelee nyt olevan aprillipäivä 1.4.

Kerronpa ensin vähän taustaa. Kiinteistöpalvelualan tes-neuvotteluissa saatiin syksyllä kaksivuotinen sopimus, joka piti sisällään kolme palkankorotusta. Näistä suurin, 4,3%, oli määrä astua voimaan 1.5.2008. Tämän oli määrä olla näistä suurin ilmeisesti siitä syystä, että vuodelle 2008 on ennustettu inflaatiopiikkiä, jota tämä korotus kompensoisi työntekijöiden kukkaroissa. Käytännössä tämä prosenttiosuus vastaa reilun kolmen sentin korotusta perustuntipalkkoihin. Lisäksi sovittiin, että käyttöön otetaan uusi palkkausjärjestelmä, joka ottaa paremmin huomioon työtehtävän vaativuuden sekä työntekijän koulutuksen. Järjestelmän oli tarkoitus olla sellainen, ettei kenenkään palkka laske, mutta koulutettujen ja vaativissa tehtävissä työskentelevien siivoojien palkka nousisi.

26.3 tuli uutinen, jonka mukaan neuvottelut uudesta sopimusjärjestelmästä ovat katkenneet tuloksettomina. Työnantajaliitto Kiinteistöpalvelut ry esitti sellaista mallia uudeksi palkkausjärjestelmäksi, joka olisi sovitun tavoitteen vastaisesti laskenut palkkoja poistamalla nykyiseen palkkaukseen kuuluvia lisiä. Kiinteistöpalvelualan sopimusalatoimikunta esitti yksimielisesti hallitukselle työnantajan esityksen hylkäämistä ja PAMin hallitus päätti hylätä työnantajaliiton "tarjouksen".

Tänään Kiinteistöpalvelut ry:n toimitusjohtaja ja varatuomari Pia Gramén ilmoitti yksipuolisesti, ettei syksyllä sovittuja palkankorotuksia 1.5.2008 makseta. Hänen mukaansa korotuksia ei tarvitse maksaa, koska sovintoa uudesta palkkausjärjestelmästä ei tullut. Näin huolimatta siitä, että tasokorotukset ja uusi palkkausjärjestelmä ovat, tai olivat ainakin syksyllä kaksi aivan eri asiaa. Gramén on sitä mieltä, että tämä korotus kuuluu uuteen palkkausjärjestelmään, joka nostaa joidenkin palkkoja, toisien pitää entisellään. Tyhmempikin kuin varatuomari varmaan ymmärtää, että yleiskorotus ja vain joidenkin palkkoja nostava korotus ei ole sama asia.

Kyse on vain kolmesta sentistä tunnilta, suurin piirtein inflaatiota vastaavasta summasta. Kolme senttiä on pieni summa, joskin se saattaa olla iso sellaiselle, joka työskentelee kaikkein surkeimmin palkatulla alalla. Surkeimmin siitä huolimatta, että siivoojan työ pitää sisällään raskasta fyysistä työskentelyä usein minuuttiaikataululla, melu- ja kemikaalialtistuksessa, ergonomisesti huonoissa oloissa ja joskus jopa jatkuvan vähättelyn ja halveksunnan kohteena.

Elinkeinoelämä valittaa huutavaa työvoimapulaa palvelualoilla etenkin kasvukeskuksissa ja vaatii jopa satojen tuhansien maahanmuuttajien värväämistä. Nämä tulisivat luonnollisestikin kehitysmaista. Suomessa on samaan aikaan valtaisa työttömyys. Työttömät eivät hakeudu näihin töihin, koska palkka on niin huono, ettei sillä elä. Työnantajataho ilmeisesti luottaa siihen, että kehitysmaista haalittu työvoima tekee töitä kehitysmaan palkkatasolla. Ja miksi ei luottaisi? Juurihan on uutisoitu, että suuri osa maahanmuuttajista tekee töitä paljon tessiä alemmalla palkalla. Lisäksi maahanmuuttajien määrän kasvaessa yli äyräiden on huoltotaseen pitämiseksi kohtuullisena sosiaalietuuksia kavennettava huomattavasti. Tämä tuo enemmän väkeä työvoimaan pienemmällä palkalla, niin maahanmuuttajia kuin myös kantaväestöäkin. Tuloksena on hyvinvointiyhteiskunnan romahtaminen.

Helsingin Sanomat kirjoittaa, että Helsingin Bussiliikenteen työntekijöiden keskuudessa esiintyy rasismia. Työntekijöiden hiljentymishuoneeseen oli joku vienyt lapun, jossa luki: "Viekää väärä uskontonne pois Suomesta, olette naurettavia, lapsellisia typeryksiä te kaikki, ja teidän typerä Allahinne ei kuulu tänne." Tiedonannon laatija oli toteuttanut taiteellista puoltaan kuvittamalla sen asianmukaisesti Muhammadia pilkkaavilla kuvilla.

Jälleen islamista tehtiin rotu, sillä rasismihan on rotujen eriarvoistamista. Jos rotu halutaan tosiaan määritellä niin väljästi, että muslimeja pidetään roturyhmänä, minusta tätä väljyyttä pitäisi soveltaa johdonmukaisesti. Muita rotuja voisivat olla esimerkiksi Jehovan todistajat, kokoomuslaiset, ydinvoimanuoret ja Tapparan kannattajat.

Veli-Pekka Leppänen ihmettelee sunnuntaidebatissa sitä, miksi valtiojohto ei pidä esillä vuoden 1918 tapahtumia. Hänen mielestään kyseessä on jopa skandaali. Miten näitä tapahtumia pitäisi pitää esillä? Juhlia? Jokainen tietää mitä tapahtui vuonna 1918, sillä kouluissa opetetaan edelleen historiaa. Leppänen on sitä mieltä, että sodan tapahtumia pitäisi puida enemmän. Kirjoituksessaan hän pidättyy poimimaan esille vain valkoisten tekemiä vääryyksiä ja asettaa punaiset viattoman uhrin asemaan. Jotenkin tätä kirjoitusta lukiessa tuli mieleen Mannerheim-animaatio ja näistä edelleen se, että vasemmisto taitaa olla hädissään. Nykyiset ja etenkin nuoret sukupolvet ovat melkoisen pitkälle hylänneet ajattelun oikeisto vs. vasemmisto. Luokka-ajattelu ja vastakkainasettelu ovat vasemmistolaisuuden kulmakivi, joka alkaa peittyä ajan saatossa sammaleen ja jäkälän alle. Vasemmisto yrittää nyt hädissään keksiä jotain, millä saisi kansan kääntymään itseään vastaan.

Raimo Laakia kertoo mielipidepalstalla, että hän lahjoittaa romanialaisille kerjäläisille rahaa, koska siitä tulee hyvä olo. Tätä varten hän pitää taskussaan kolikoita. Täytyy sanoa, että melkoisen halvalla hän itselleen hyvän olon saa. Ja lisäksi valheellisen sellaisen, sillä hänen on ollut pakko saada tietoonsa alamaailman häärivän ilmiön taustalla. Kellään, joka on niin köyhä, että elää kerjäyksen varassa, ei ole varaa matkustaa Euroopan toiselle puolelle. Nämä romanialaiset kerjäläiset eivät tulekaan Suomeen kerjään sen vuoksi, että he olisivat köyhyiä, vaan koska se on hyvä bisnes. Raimo Laakia vaati Suomen ulkoministeriä menemään Romaniaan pakottamaan romanialaiset lopettamaan mustalaisiin kohdistuvan sorron. Jonkun pitäisi kertoa Raimolle, ettei EU:n jäseneksi pääse, jos maassa tehdään ihmisoikeusloukkauksia ja sorretaan vähemmistöä.

Ja nyt sokerina pohjalla: Anelma Järvenpää-Summanen kirjoittaa länsimaisten naisten olevan pukeutuneita omaan burkhaansa ja tämä burkha on kauneusleikkaukset. Kirjailijan mukaan silikonitissien ottaminen on naisille yhtä pakollista kuin hunnun käyttäminen musliminaisille. Niinpä, jos nainen ei ota silikoni-implantteja rintoihinsa, tällaisen naisen saa halutessaan raiskata tai vaikkapa tappaa. Yhteiskunta jopa odottaa sukulaismiehiltä tällaisia tekoja. Kaikenlaista lukiessa luulee tottuneensa mitä omituisimpiin ajatuksiin, mutta aina joku osaa yllättää. Suhteellisuudentajuttomuus Anelman ajatuksissa on sitä luokkaa, että myönnän joutuneeni hetkeksi hämmennyksen valtaan.

Ennen kuin ruodin tuota HS:n viimeisintä sunnuntainumeroa, palaan aiheeseen kolmesta perusteesta. Vähemmistövaltuutettu (ohi- ja yli)tulkitsee lakia kiihotuksesta kansanryhmää vastaan seuraavasti:

"Kiellettyjä ovat muun muassa kansanryhmää koskevat vahvasti harhaanjohtavat ja yleistävät väitteet. Tällaisia ovat esimerkiksi väitteet, joiden mukaan tietty kansanryhmä syyllistyy tai on syyllistynyt rikoksiin. Yksittäiset henkilöt voivat syyllistyä rikoksiin mutta tätä ei voi yleistää koskemaan koko kansanryhmää."

Pitää siis tarkentaa, että Tampereella 40,9% raiskauksista on maahanmuuttajayksilöiden tekemiä. Samoin koko maan ryöstörikoksista 50% on sellaisten yksilöiden tekemiä, jotka eivät kuulu kantaväestöön. Nämä eivät siis ole maahanmuuttajien tai muiden kuin kantaväestöön kuuluvien yksissä tuumin tekemiä, vaan yksilöiden. Konvertoikaa saman kaavan mukaan kaikki muutkin epähuomiossa tekemäni yleistykset, niin ei tule sellaista väärinkäsitystä, että haluaisin kiihottaa ketään. Edes vähemmistövaltuutettua. En halua itsestäni jatkoa TomaShotille tai Ellilälle.

Vähemmistövaltuutetun sivuilla lukee:

"Tutkintapyynnön kiihottamisesta kansanryhmää vastaan voi tehdä rikoksen tekijän kotipaikkakunnan poliisille. Jos tekijän henkilöllisyydestä tai kotipaikasta ei ole tietoa, tutkintapyynnön voi tehdä Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselle."

Muistakaa siis ilmiantaa poliisille ne tiedotusvälineiden edustajat, jotka väittävät suomalaisten syyllistyvän erilaisiin laittomuuksiin, kurittomuuksiin tai paheisiin jotenkin poikkeuksellisen paljon. Vähemmistövaltuutetun mukaan tällaiset väittämät ovat rikoksia. Epäilen kuitenkin, ettei valtionsyyttäjä Mika Illman riennä avuksenne.

Vaikka yhteiskunta koostuu ihmisistä ja ihmiset taas yksilöistä, yksilöiden välillä on suuria eroja. Työkavereina on ja on ollut kantaväestöön kuuluvien lisäksi muslimeja ja afrikkalaisperäisiä. Näitä vähemmistöjä on ollut työn luonteen vuoksi jopa huimana yliedustuksena. Ahkeruuden, tarkkuuden ja vastaavien ominaisuuksien suhteen he ovat asettuneet janan molempiin päihin, kantaväestön sijoittuessa siihen välimaastoon. Minusta oli oikein mukavaa, kun eräs maahanmuuttajarouva pyysi minua mukaansa työkohteestani näyttääkseen kuinka hyvää jälkeä on saanut aikaiseksi. Ja hienoahan se olikin! Sellaista, josta on syytäkin olla ylpeä.

Edelleen olen sillä kannalla, että laajamittainen maahanmuutto on vahingollista kaikilla tavoilla. Vaikka hassun paljon piilossa oleva arvojohtajamme Halonen onkin jossain välissä sanonut, ettemme voi ottaa vain rusinoita pullasta, minusta meidän tulee tehdä juuri niin. Meidän tulee haalia nimenomaan ahkeria työntekijöitä ja sen lisäksi meidän pitäisi ottaa todellisia hengenvaarassa olevia väärinajattelijoita pakolaisina. Sen sijaan emme voi ottaa politiikaksi sitä, että otamme jokaisen tulijan jostain päin maailmaa humanitäärisistä syistä vain, koska jossain ei ole niin kivaa kuin täällä. Sellainen politiikka houkuttaa rikollisia ja satunnaisen onnen onkijoita maahan, joista ei ole muuta kuin kertomaani harmia.

Tämä menisi melkeinpä jo hyviä ja akanoita -osastolle.

"Työvoimapula uhkaa 90-luvulla. Aikuiskoulutuksen kehittäminen on myöhässä niin, että suuret ikäluokat joutuvat eläkkeelle ennen aikojaan. Puolet tästä ikäluokasta on vailla ammatillista peruskoulutustakin, eikä koulutusmahdollisuuksia ole likikään riittävästi, kun vanheneville ikäluokille pitäisi antaa tarvittavaa jatko- ja täydennyskoulutusta, varoittaa taloudellisen suunnittelukeskuksen toimistopäällikkö Antti Romppanen. Ikärakenteen vaikutuksia työmarkkinoihin selvittänyt Romppanen ennustaa Suomen ajautuvan työvoimapulaan jo ensi vuosikymmenen puolivälissä, jos nykyisiä menettelytapoja jatketaan." (Uusi Suomi 29.9.1987)

Miten ihmeessä selvisimme 90-luvun ja etenkin sen alun huutavasta työvoimapulasta?

Seuraavana postauksena on vuorossa sunnuntain Hesarin kirjoitusten ruodintaa.

Kuten aiemmin kerroin, kierroksen avauksena HS pelasi pöytään natsikortti-kortin. Pelaanpa minä sitten sen natsi-kortin, kun natsikortti-kortti on jo pöydässä. Tuskin se yleistä keskustelua enää huonompaan suuntaan vie.

Mitähän jos tekisin lyhyen dokumentin natseista? Siinä olisi kuvattuna natsien hirmutekoja, Adolf Hitlerin vihaan kiihottavia puheita, uusnatsien mielenosoituksia ja välissä olisi lainauksia teoksesta Mein Kampf. Tämä olisi tietenkin erittäin negatiivisella tavalla yleistävä filmi, sillä suurin osa 1930-luvun saksalaisista oli kuitenkin ihan tavallisia ihmisiä, jotka eivät kannattaneet Natsi-Saksan hirmutekoja. Lisäksi filmi antaisi myös nykyisistä saksalaisista varsin negatiivisen kuvan niille, jotka haluaisivat nähdä filmin olevan loukkaus kaikkia saksalaisia kohtaan. Tuomitsisiko pääministerimme filmin?

Suurin osa saksalaisista tuskin loukkaantuisi filmistä ja olisi sitä mieltä, että on tärkeää tehdä työtä sen eteen, etteivät hirmuteot toistu. Samaa mieltä varmasti olisi suurin osa nykyisistä saksalaisista patriooteista. Jostain syystä muslimit vaikuttavat melko yleisesti loukkaantuvan siitä, jos islamisteja kohtaan esitetään kritiikkiä. Sen sijaan, että he toteaisivat ääri-islamilaisten tekemät hirmuteot anteeksiantamattomiksi ja vaatisivat toimia äärisuuntauksia vastaan, he ottavat islamismia kohtaan olevan kritiikin itseensä ja loukkaantuvat.

Tosiasia on se, että joukko muslimeita tekee jatkuvasti hirmutekoja ihmisyyttä vastaan. Toinen tosiasia on se, että motivaattorina toimii islam ja Koraani. Kolmas tosiasia on se, että toiminta jatkuu niin kauan kunnes suureksi enemmistöksi nimetty joukko maltillisia muslimeja ryhtyy tekemään asialle jotain. Joukkoloukkaantuminen islamisteja kohtaan esitetystä kritiikistä ei ainakaan vähennä radikaalien määrää. Se on ikään kuin kannanotto sen puolesta, että he katsovat olevansa yksituumaista joukkoa. Kun tähän yhdistetään päättäjiemme anteeksianelu, se vain kannustaa ääriaineksia jatkamaan jihadia länttä vastaan. Se antaa sellaisen signaalin, että menemme polvillemme islamistien edessä ja olemme helposti lyötävissä kokonaan maahan. Maskuliininen muslimikulttuuri ei paljon kunnioita nöyristelijöitä.