IRC-Galleria

olipas ratkiriemukas uudenvuodenaatto vessanpytyn kanssa. päivä alkoi mukavasti ripuloidessa. päivän mittaan suolistoni paiskoi pihalle koostumukseltaan erilaisia eritteitä. viiden aikaan kävin tyttäreni kanssa ostamassa apteekista juomaa kyseiseen vaivaan. ei auttanut. kahdeksalta se sitten alkoi. nimittäin norjan kielen intensiivinen lausuntaharjoitus joka kestikin sitten tovin. oloani ei helpottanut naapuritalossamme olleet bileet jotka jatkuivat pitkälle yöhön. kuinka ajattelematonta nuoriso nykyään onkaan. parvekkeen ovi selällään, sisältä kuuluu helvetillinen jumputus joka täyttää koko pihan ja nuoriso ampuu raketteja käsistään ja huutaa suoraa huutoa! järkyttäviä idiootteja. nyt joku pikkusieluinen sanoo että onko tuo nyt kerran vuodessa paha jos vähän juhlii...? ON SE, jos ei oteta muita huomioon. juhlia voi paljon pienemmälläkin volyymillä. taloyhtiössämme nimittäin asuu paljon perheitä jossa on pieniä lapsia! asiasta täytyy muistuttaa kyseisiä henkilöitä, muuten sama meno jatkuu tulevaisuudessa.

mitähän pahaa ne aatami eeva touhusivat paratiisissa, kun niitä rankaistiin oksennustaudilla...!? liekkö mitään niin vistoa tautia kuin kyseinen vaiva! pari yötä sitten oksensi vanhempi tyttäreni ja viimeyön nuorempi! on todella työlästä henkisesti katsoa ja kuunnella kun pieni lapsi ensimmäistä kertaa sairastaa oksennustautia. kaikki se epätietoisuus mitä tapahtuu oikein paistaa esiin lapsesta ja pahinta on se ettei asialle voi yksinkertaisesti tehdä mitään muuta kuin yrittää lohduttaa toista ja tyynnytellä. ja useinhan kun lapset on sairastellut taudin ikäänkuin alta pois, niin vanhemmat jatkaa... sitä odotellessa, hyvää yötä!

yök! pelkkä ajatuskin kaikesta mitää pitää tehdä lähiaikoina saa minut voimaan pahoin. asian sisällöstä en viitsi blogissa kertoa, mutta eiköhän pointti tullut selväksi. olen joutunut kaivelemaan menneisyyteni lokeroita eikä se ole ollut kovin helppoa. luulin jo käsitelleeni asiat, mutta huomasin vain siirtäneeni niitä syrjään erilaisilla verukkeilla. minkä taakseen jättää sen edestään löytää, piti siis taas paikkansa. ja kaiken sen lokeroiden puhdistuksen lisäksi pitäis vielä jaksaa hoitaa päiväduuni kunnialla läpi...

r.i.p. Pauli Matti Juhani Leskinen

jaahas! kaksi aivan loistavaa iltaa takana. voisi melkein sanoa että olen väsynyt mutta onnellinen. on ilo tehdä töitä kun kaikki osa-alueet natsaavat saumattomasti yhteen, ainakin melkein. perjantai-illan bändinä oli loistava bändi nimeltään JOKU PAIKALLINEN BÄNDI! eli Heme, Posti ja kumppanit... loistavia tyyppejä joiden meininkiä on ilo katsella ja kuunnella. kun bändillä on hauskaa, on kaikilla hauskaa. (vanha viidakon sanonta) eli fiilis tarttuu henkilökuntaankin. lauantain bändi oli nimeltään, SCENERY CHANNEL, eli Lankisen mikko ja kumpp. loistavaa proge/pop/rock/metal musaa... omia biisejä ja nykyisin myös muutamia covereita! (coveria ei jätetä) :D laittakaapa nimi mieleen!!!! nyt olen väsynyt ja onnellinen ja paria kaljaa vaille valmis sänkyyn...

jostain syystä uni ei riittänyt tänä aamuna. johtunee varmaan siitä etten kukkunut viimeyönä koneen ääressä aamuyön tunneille asti... kömmin nimittäin sänkyyn jo 00.45 ja heräsin 07.30 mikä on enemmän kuin harvinaista. työni luonteesta johtuen vuorokausirytmini on nimittäin kääntynyt ympäri ja minusta on tullut vaivihkaa lepakko... on selvää ettei kyseinen rytmi ole ihmiselle kovin hyväksi, noin pitemmän päälle. ihminen kun tarvitsee valoa ja raitista ilmaa, ettei lanttu sekoa. ammattini varjopuoliin kuitenkin sisältyy kaikkea muuta kuin kyseisiä elementtejä, eli ennemminkin hämärää ja tupakansavua. no ei passaa valittaa. nämä kun ovat ammatinvalintakysymyksiä... toki itse voi yrittää vaikuttaa asioihin, mutta usein se tuntuu jäävän nimenomaan yritykseksi, johtuen siitä ettei energiaa yksinkertaisesti riitä moiseen toimintaan. tupakansavun osalta asioihin on tulossa muutoksia lain puitteissa. suuri ja viisas isoveli kun on nimittäin päättänyt lopettaa tupakanpolton ravintoloissa, mikä sinällään on ihan viisasta ruokaravintoloiden ollessa kyseessä, mutta pubit olisin jättänyt moiselta lailta rauhaan! ruokaravintoloissa käy nimittäin paljon lapsia ja muita savuttomia ihmisiä, jotka eivät juuri pubeihin eksy. pubeissa käynti perustuu vapaaehtoisuuteen. ei ketään pakota poikkeamaan oluelle tai sikarille pubiin, toisin kuin nälkä taas ajaa ihmiset usein ruokaravintolaan. no nyt joku kiihkomielinen pääsee sanomaan että jokaisella tulisi olla oikeus savuttomaan ympäristöön niin pubeissa kuin ruokiksissa. hän lienee asiassa oikeassa, mutta eihän viinanjuontiakaan kielletä vaikka se aiheuttaa ympäristöongelmia mielestäni enemmän kuin savuttelu! lienee perin harvinaista että joku röökintuskissaan pieksää perheensä tai jonkun viattoman vastaantulijan... tai mölisee ja kuseksii julkisilla paikoilla! kun nyt lähdetään vetämään tiukkaa linjaa, niin kielletään samantien ryypiskely! eikö jokaisella tulisi olla oikeus viinattomaan ympäristöön? saatana se on kieltolain aika!!! ottakaa kantaa! :D ai niin! on kehitetty sellaisia vaporisaattoreita, että röökiäkin voi vetää savuttomasti... ja viinaakin voi juoda juomatta... (juoda juomatta, voi viulu!)

eipä näkynyt yhtään ravintolahenkilökunnan edustajaa ryyppyhommissa. ilmeisesti hiihtolomakrapula vaivaa vielä...

hyvin alkoi taas tämäkin päivä. töistä soitettiin kun siellä oli maaiilma kaatunut joidenkin saatanan haarukka-veitsi purkkien takia! en välttämättä haluaisi heti herättyäni kuunnella moista soopaa! minulla nimittäin menee hermot. olen suhteellisen aamuäreä ihminen ja käyn heti vittuilemaan ja naljailemaan takaisin, enkä anna tuumaakaan periksi missään! maailmassa on paljon suurempiakin epäkohtia kuin veitsien, haarukoiden ja servettien määrä ja asento purkissa... toki perfektionistina olen itsekin hyvin tarkka asioista, mutta aamulla kyseisestä asiasta huutaminen saa sappeni kiehahtamaan, varsinkin jos en ole syypää asioihin. no se siitä. saatuani kamppeet niskaan lähdimme isäni luokse kylään katsomaan kissanpentuja. puhuin jo ennen lähtöä että voisin käydä reissun jälkeen parilla huurteisella, mutta vaimoni tyrmäsi ajatuksen sanomalla, ettemme lähde minnekään jos en sulje moisia ajatuksia mielestäni. kenties sisäisesti kiehuin! annoin kuitenkin perhesovun nimissä periksi, mutta mielessäni hautui jo muita suunnitelmia. kissankatsontareissu sujui mukisematta mutta paluumatkalla vaikeudet alkoivat! ehdotukseni siirtyä vanhemman tyttäreni kanssa työpaikalleni ruokailemaan veti vesiperän. läheskään läpi ei mennyt selitys siitä että ruokailtuamme ja nautittuani pari rentouttavaa karhua, suunistaisimme kiltisti kotiin kokkimme kyyditseminä. olen aikamoinen jästipää kun sille päälle satun ja siitäkös riemu repeää! sääliksi meinasi käydä vaimo rukkaa kuunnellessani omia höpinöitäni suhteemme epäkohdista ja talutusnuoran kireydestä. vittumainen ja itsepäinen kun olen, pysäytin auton kioskin kohdalla ja kävin ostamassa kassillisen neuvoa-antavaa. vihaan juoda kotona koska alkoholin nauttiminen on minulle rentoutumiskeino ja sosiaalinen tapahtuma, mutta kun kerran niin olen aikonut tehdä niin eihän sitä voi antaa periksi. näin ollen istun nyt tässä koneen äärellä ja kirjoitan mitä mielessä milloikin pyörii...

millaisia ovat hyvät ihmiset? minulta kysyttiin tänään että, oletko sä tosiaan noin hyvä ihminen? lause mikä saa sydämeni hypähtämään. haluaisin ajatella ja tuntea että olen ja ajoittain niin tunnenkin. jokainen ihminen tekee "virheitä", mutta siinäpä se just onkin! me olemme kuitenkin vain ihmisiä. se on inhimillistä! tekojaan ja sanomisiaan voi katua, muttei pidä jäädä katumaan. elämänvoima hiipuu. kun pyrkii sydämessään tarkoittamaan hyvää teoillaan ja sanoillaan on helpompi elää. ihmiset kohteleva toisiaan kaltoin. aito välittäminen lähimmäisensä hyvinvoinnista tuntuu olevan jotenkin kadoksissa. ei nähdä eikä uskalleta nähdä omaa nenää pidemmälle. yhteiskunta kovenee ja ihmiset valitettavasti sen mukana. vielä löytyy kuitenkin ihmisiä jotka ovat vilpittömästi huolestuneita lähimmäisensä hyvinvoinnista, vaikka omat asiat eivät välttämättä olisikaan sen paremmin kuin muillakaan. auttakaa ja välittäkää kanssaihmisistänne, hyvät ihmiset! hyvää yötä ja huomenta!

jaahas. se on taas viikonlopun ryyppyputki monella edessä. hiiihtolomat alkaa olla kärsitty hangosta-utsjoelle, eli visa vinkuu viikonloppuna monella aika ahkerasti... olin ti-ke vapaapäivillä ja eilen iltavuorossa 21-03. ilta oli kaikinpuolin rauhallinen. saas nähdä mitä vkonloppu tuo tullessaan...