IRC-Galleria

Voisi kirjoittaa jotain jannaa.
Kello on jo jotain11 illalla. Kaikki koiria myoten on menneet jo nukkumaan. Ma vaan dataan. Jes.


Niin. Nyt on siis jo viimeinen isantaperhe meneillaan. Aikaa Japanissa jotain viitisen viikkoo.
Ei nopeemmin mee. Tai hitaammin. Emt.
Kauhee paniikki tuliaisista. Mita hittoa ma hankin kaikille? Shit. Aina kun meen hyvantahtosesti osteleen jotain lahjuksia niin paadyn keraan ittelleni jotain roinaa. Olen varmaan huono ihminen.


Mitahan ma nyt oon tehnyt. Niin paljon kaikkee ettei voi ruveta selostaan. En oo kirjottanu paivakirjaakaan. Tai mitaan. Koitin kerran kirjottaa tonne ihme Taggediin mutta se jokkas ja mun kolmen vartin saavutus katos johonkin. Vitutti enka oo sittemmin kayny siella enka luottanu oikein koneistukseen. Niin etta kirjottelen sitten vaan tasta paivasta lahtien kaikki tapahtumat.


Tanaan oli lomaa (huomennakin on) koska kaikki muut Kookalaiset tekee kokeita. Ma tein omani jo eilen. Hahhahhaa. Japanin kieli, -kulttuuri ja kanji. Kanji ja kulttuuri oli ihan peruskamaa, mutta toi meidan japaninopettaja laitto meidat kirjottaan kaks esseeta japaniks, ja sitten viela muutaman ihme sekopaisen monivalintakysymyksen. (Meidat: mut ja yhen Thaimaalaisen muijan. Se on rento, puheli vaan ittekseen sen kokeenki aikana. ^ ^ Mm. "Hello, who are you? I`m Yoshizawa Ayame, nice to meet you." ja "Oh, shit, it`s the questions from hell." :`D)
Mut siis meidan osalta kokeet on ohitte ja saadaan perati kaks rokulipaivaa. Jeah.
No tanaan jouduin kumminkin heraan aamulla puoli yheksalta ku piti menna johonkin tautikokeisiin taasen. Mun ihQ counsellor ja koulu on sita mielta etta mulle pitaa nyt tan viimesen viiden viikon takia heittaa joku tuhkarokkotesti. Ei turhempaa. No soin sit aamupalaa ja lahettiin johki laheiseen sairaalaan. Siella taytin jonku lapun ja sit ooteltiin jotain puolisen tuntia etta paastais itse tohtorin puheille. Se puhu mulle englantia. Perkele. Sitten mun kadesta otettiin hirmu maara verta ja sit koko homma oli ohi. Tarpeellista.
Sitten kavin okaasanin kaa kaakaolla ja lahin kohti Harajukua. Siella pyorin saksalaisen ja thaimaalaisen (ei sen mun koululaisen) kanssa. Ostin kaksi paitaa ja sateenvarjon. Satoi.
Sit mentiin Yoyogipuistoon harjotteleen meidan loppushowta. Siella oli meksikolainen, intialainen ja belgialainenkin. Jotain vaan pyoriskeltiin sillan alla kun satoi. Saatiin ehkapa jotain jopa aikaankin. Ekaa kertaa.
Kyllastyttiin ja piti lahtee kotio. Kaveltiin Shibuyaan ja tehtiin purikuraa ja kotiuduttiin.
Soitin naa hakeen mut asemalta. En saa siis kavella pimeella asemalta yksin kotiin koska se on VAARALLISTA. Totaa.... okei. Aluks olin silleen "Etteoovittutoisissannemaatapanteidatsaatanaettetevoitehdamullenain!", mutta sitten vaan aattelin etta "Selva. Okei. Hyva. Varautukaa hakeen mut joka vitun ilta. Oma syy." Hahaha. Ohan se tietty mulle helpompaa. Tai jotain. Joo. Soin ja suihkusin ja tulin dataan.


Ma en tieda haluanko tulla takaisin vai en. Joskus haluan ja joskus en. Joskus taa on ihana paikka ja joskus aivan perseesta. Vaikeaa.
Varmana tulee kamala kulttuurishokki kun tuun. Kun saan yhtakkia pitaa omia vaatteitani ja huitoo missa ja miten mielin ja NUKKUA (vihdoinkin nukkuanukkuanukkua <3) eika mulle huomautella koko ajan miten teen tai en tee asioita. Eika tarvi pitaa puheita tai esitelmia. Eika mua enaa kohdella kun viisvuotiasta. Saan ehka ihmisarvoni takaisin.
Toisaalta en voi enaa menna pyoriin Shibuyaan. En tehda purikuraa enka selittaa tyhmyyttani silla etta oon gaijin. En voi syoda japsiruokia tai katsella talomerta junan ikkunasta. Eika kohait kumartele mulle Suomessa. Ei, vaikka haluaisinkin.
Hankalaa.

Joo nyt nuQ. Huomenna lomaa yay. Ei mitaan tekemista. Nailla nakymin.