IRC-Galleria

Kello taasen ei näytä olevan paljoa kuten näkyypi. Olisi mahtavaa jos olisi nukkunut yhtään tai edes väsyttäisi. Vitutus taasen kasvaa niin jumalattomasti että se alkaa käydä voimille. Liikaa ajatuksia ja liian yksin. Vähän pitäisi saada kevennettyä taakkaa edes... Mutta kai tuo tulee selässä pysymään niin kauan että ymmärrän miksi ne ovat sinne alunperin tulleet. Misantrooppisuus taas on sisälläni kohonnut niin korkealle että se taitaa luoda oman fyysisen olomuotonsa. Tähänkin kyllä löytyy syitä vähän liiankin monia. Yksi esimerkkinä mikä on tässä parisen tuntia mielessä pyörinyt paljolti. Muutaman kerran tässä on tullut kokeiltua jotain mielenkiintoista. Kun satunnaisesti joku viikko on alkanut niin olen saattanut yhtäkkiä päättää että tällä viikolla aion käyttäytyä huomaavaisesti muita kohtaan. Tämä on suurimmalti osalti painottunut siihen että olen pyrkinyt että verenpaineeni ja vitutukseni ei näkyisi ulospäin enkä myöskään avaisi sanaista arkkuani sitä kohtaan joka minut saisikin ärsyyntymään. Tämä on on onnistunut yllättävänkin hyvin, lukuun ottamatta yhtä asiaa. Näyttää olevan aivan sama että millälailla käyttäydyn muita kohtaan koska heidän tapansa ovat ja pysyvät! Joten taitaa olla aika sama vaikka olisin aina totaalinen kusipää. Miksi näin? Tämä on todella rasittavaa. Tämähän ei todellakaan päde jokaisen ihmisen kohdalla... Tosin olen myös kuullut että on olemassa rehellisiä mustalaisia joten poikkeus vahvistaa säännön. Mitä enemmänkin esim. tätäkin asiaa pohdin niin sitä enemmän se rupeaa ärsyttämään, joka on harmi syystä että näitä taakkojen kanssa on erittäin vaikea yrittää päästä edes jonkinlaiseen kompromissiin jos niitä ei edes pysty pohtimaan. Ja tuotakin kun alka pohtimaan ja samalla tietää että pääkopan sisältä löytyy sata muutakin asiaa setvittävänä niin se tuppaa tappamaan motivaation ennen kuin ehtii edes aloittamaan. Täytyy vain toivoa ettei nämä ala taas nappaamaan yliotetta minusta kokonaisuudessaan kun ei millään jaksaisi palata viimevuoteen ja siihen olotilaan joka oli aina kohdattava herätessään. Tällä hetkellä toivoisi että edes tuo kaunis purppuraruusuni olisi hereillä niin saisi muuta ajateltavaa. Mutta täytyy yrittää ajatella jokaista asiaa jota pystyy positiiviselta kannalta, eli ei uni hänellekkään pahaa tee. Kaippa sitä voisi lähtemään hakkaamaan vaikka päätä seinään tästä. Vaikka tämä kirjoittelu sinne tai tänne tuntuukin helpottavan niin se ei auta tarpeeksi...

Vaikka ihmiset ovatkin tyhmiä, niin nyt tulee jo apinoita vastaan jotka väittävät olevansa homosapiensseja eli ei niilläkään hyvin mene. Vittu että tekisi taas mieli avautua ainakin parin raamatun verran. Tekisi mieli taas olla vanha oma itseni ja antaa takaisin samalla mitalla niin läheisimmille kuin kaikille muillekkin. Mutta hajotkaa sinne! Sillä sinne missä minä olen, sinne ette koskaan pääse!

Pitäisköhän sitä nukkua joskus???

Pitäisköhän sitä nukkua joskus???

En tiedä kauanko olen valvonut tai olenko jossain vaiheessa nukkunut. Ajatuksetkin totaalisesti pirstaleina, ei edes kykene muodostamaan yhtä kokonaista järkevältä kuulostavaa ajatusta.

Nyt alkaa taas vituttaa sen verran ettei tiiä että mitä tekis. Kai sitä vois taas eristäytyä totaalisesti vittu kaikista!

Pysty peräti olemaan jopa yhden päivän töissä ja taas saikulle.

Kuolon tiellä kulkevalle kaikki kaunis katoaa
Yön varjot raiskaavat päivänvalon taivas päälle putoaa
Välähdys on elämämme, aika tietää kuolemaa
Se hiljaa hiipii, voimat kerää, taudit kylvää, tuhoaa
Verestä ja kyyneleistä kasvoi siivet vihan
On aika nousta vapauteen, unohtaa aika menneisyyden

Nyt tuuli kuiskaa hiljaa, että pimeys kylmää tuo
Taakse jäävät vuodet maan se uutta aikaa kasvattaa
Uuden hetken syntymä on lähde kuolematon
Ikuisuuden harmonia ympyrä rikkoutumaton

Yli vuorien ja kosmosten, läpi myrskyjen kaaoksen
Kasvot kauniit pirstaleiksi repii mielen tuskan tukahduttaa

Nyt tuuli kuiskaa hiljaa, että pimeys kylmää tuo
Taakse jäävät vuodet maan se uutta aikaa kasvattaa
Uuden hetken syntymä on lähde kuolematon
Ikuisuuden harmonia ympyrä rikkoutumaton

...viimein koittaa aika uusi tuon puolen syvan ja pimean...

Nyt tuuli kuiskaa hiljaa, että pimeys kylmää tuo
Taakse jäävät vuodet maan se uutta aikaa kasvattaa
Uuden hetken syntymä on lähde kuolematon
Ikuisuuden harmonia ympyrä rikkoutumaton

Paluu elämään on mahdotonta ja taistelu on turhaa
Viattomuuden löytäminen harhaako vai matkan pää
Kuolonhiljaisuus pysähdyttää, hetki mitä ei ymmärrä
Aika on tämä jossa elämme hetki johon kuolemme

Nyt tuuli kuiskaa hiljaa, että pimeys kylmää tuo
Taakse jäävät vuodet maan se uutta aikaa kasvattaa
Uuden hetken syntymä on lähde kuolematon
Ikuisuuden harmonia ympyrä rikkoutumaton

...viimein koittaa aika uusi tuon puolen syvan ja pimean...

Tasan kaksi viikkoa sitten huomasin että olin saanut epilepsia kohtauksen. Viimeisestähän on aikaa n. kadeksan kuukautta. Tällä kertaa tosin sattui Vähän enemmänkin... Kohtauksen aikanana ensimmaistä kertaa tuli oksennettua vaahtoa ja verta. Kun kohtaaus alkoi, olin kävellyt lasiovisen vitriinin eteen, ja huitaissut sen paskaksi. Tämän jälkeen olin lyyhistynyt lattialle, ja huitaisun seurauksena puolikas lasiovi oli tippunut suoraan jalkapöydän läpi. Kuulemman olisi pitänyt lähteä tikattavaksi mutta malmin päivystyksen jonotus on tullut sen verran tutuksi että ei kiitos. Eilen tuli myös taas käytyä lekurilla... Taas! Lekuri tutki että onko tulehdus lähtenyt antibiootti kuurilla jalkapöydästä. Koko vitun haava ei ole vielä edes umpeutunut! Sitten se akka tunki sinne jonkun saatanan pumpulipallon... Mahtaa olla aika syvä jos kerta sen kokoinen pallo jos sinne senkin kokonen pallo mahtuu. Huomenna uusiin tutkimuksiin ja sitten odotetaan että neurologi ottaa yhetyttä ja sitten kallokuvauksiin ja jne... Mutta ei hätää. On kyllä semmonen lääkitys (tällä kertaa lekurin luvalla) että ei ole semmoista verbiä kuin kipu! Tosin sivu oireet ovat mm. että en edes tiiä mitä vittua tänne edes jauhan tätä tänne. Mutta itse asia tässä oli.............Haistakaa vittu! Mua on nyt sondattu anaalista silmään niin voidaan kokeilla yhdessä että mitä kipu on! Minä olen nyt vihainen ja aion sen purkaa johonkin vielä tilaisuuden tullen. Oli muuten kiva työpäivä.........