IRC-Galleria

You should be dead!Sunnuntai 06.09.2009 10:14

Kello taasen ei näytä olevan paljoa kuten näkyypi. Olisi mahtavaa jos olisi nukkunut yhtään tai edes väsyttäisi. Vitutus taasen kasvaa niin jumalattomasti että se alkaa käydä voimille. Liikaa ajatuksia ja liian yksin. Vähän pitäisi saada kevennettyä taakkaa edes... Mutta kai tuo tulee selässä pysymään niin kauan että ymmärrän miksi ne ovat sinne alunperin tulleet. Misantrooppisuus taas on sisälläni kohonnut niin korkealle että se taitaa luoda oman fyysisen olomuotonsa. Tähänkin kyllä löytyy syitä vähän liiankin monia. Yksi esimerkkinä mikä on tässä parisen tuntia mielessä pyörinyt paljolti. Muutaman kerran tässä on tullut kokeiltua jotain mielenkiintoista. Kun satunnaisesti joku viikko on alkanut niin olen saattanut yhtäkkiä päättää että tällä viikolla aion käyttäytyä huomaavaisesti muita kohtaan. Tämä on suurimmalti osalti painottunut siihen että olen pyrkinyt että verenpaineeni ja vitutukseni ei näkyisi ulospäin enkä myöskään avaisi sanaista arkkuani sitä kohtaan joka minut saisikin ärsyyntymään. Tämä on on onnistunut yllättävänkin hyvin, lukuun ottamatta yhtä asiaa. Näyttää olevan aivan sama että millälailla käyttäydyn muita kohtaan koska heidän tapansa ovat ja pysyvät! Joten taitaa olla aika sama vaikka olisin aina totaalinen kusipää. Miksi näin? Tämä on todella rasittavaa. Tämähän ei todellakaan päde jokaisen ihmisen kohdalla... Tosin olen myös kuullut että on olemassa rehellisiä mustalaisia joten poikkeus vahvistaa säännön. Mitä enemmänkin esim. tätäkin asiaa pohdin niin sitä enemmän se rupeaa ärsyttämään, joka on harmi syystä että näitä taakkojen kanssa on erittäin vaikea yrittää päästä edes jonkinlaiseen kompromissiin jos niitä ei edes pysty pohtimaan. Ja tuotakin kun alka pohtimaan ja samalla tietää että pääkopan sisältä löytyy sata muutakin asiaa setvittävänä niin se tuppaa tappamaan motivaation ennen kuin ehtii edes aloittamaan. Täytyy vain toivoa ettei nämä ala taas nappaamaan yliotetta minusta kokonaisuudessaan kun ei millään jaksaisi palata viimevuoteen ja siihen olotilaan joka oli aina kohdattava herätessään. Tällä hetkellä toivoisi että edes tuo kaunis purppuraruusuni olisi hereillä niin saisi muuta ajateltavaa. Mutta täytyy yrittää ajatella jokaista asiaa jota pystyy positiiviselta kannalta, eli ei uni hänellekkään pahaa tee. Kaippa sitä voisi lähtemään hakkaamaan vaikka päätä seinään tästä. Vaikka tämä kirjoittelu sinne tai tänne tuntuukin helpottavan niin se ei auta tarpeeksi...

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.