Kalju James Bondmainen pahis leikki mun tunteilla unessani ja se oli siepannut jonkun mun läheisen kersan. Ja se kalvas kusipää kertoi myös, että se on asettanut gorillan vartioimaan sitä. Näin on näppylät sanoi kuulapää tuimasti.
Pyörin Wolverina pitkin pitäjiä ja etsin sitä hiivatin vekaraa. Alussa oli tapahtunut vaikka mitä mutta ei pysty muistamaan mitä kaikkea sitä tuli sähellettyä.
Saavuin jonkinlaiselle paatille haulikko käsissäni ja huomasin nopealla vilkaisulla että sen kannella seisoi kait saman ikäinen nappula luuttuamassa huvipurren kantta ja painelin ohi. Tähtäsin haulikolla taaksepäin, niin kuin useissa elokuvissa jotkut sankarit tekivät, ja kuvakulmakin oli yleisö ystävällinen. En nähnyt mihin suuntaan olin matkalla mutta näin itseni taakse, jota siis – minä, en nähnyt. Kysyin kollilta että missä ne muut pimeät pöllöt pällistelevät. Penska vastasi jotain mutta vaistosin jotain pahaa ja sitten tuli se elokuvamaisen äijäily kohtaus, kun ammuin taaksepäin katsomatta pojan kumoon. Heitin jonkun typerän läpän ja nauraa hohotin omalle paskalle huumorilleni. Muahahaha! Poika vastasi siihenkin jotain ruikuttavalla äänellä jossa oli jotenkin, metallinen hohto. Käännyin katsomaan nappulaa ja huomaankin nyt että se rimpula oli sidottu kiinni mastoon ja suu oli tukittu kusisella sukalla. Pojan rinnalla roikkui kasettinauhuri ja komia haulikon reikä koristi vatsaa. Ja niin - tottakai tuo poika itse oli se, ketä etsin. Se siitä vitun äijäilystä!
Kompuroin kannen alle ja olenkin yhtäkkiä jollain vihreällä niityllä, jossa oli grilli katos. Siellä oli niin surullisen näköinen gorilla että purskahdin itkuun. Ilta hämärtyi nopeasti. Olin vihdoin saanut syötyä sen kirotun gorillan kun hämähäkit saapuivat. Niiden verkot mitä ne pohalsivat perseestä olivat terästä ja pian sitä lenteli niin paljon etten pystynyt liikkumaan. En voinnut kynsiä itseäni vapaaksi joten huusin vain kolme perkelettä ja jökötin siinä kuin tatti. Mietin että olis mukavaa jos osaisin sylkeä tulta, ja siinä samassa heitin "pienet" lohikäärmeen liekit suusta ja pienen matkan päässä oleva iso hotelli räjähti ilmaan. Noh, puolet vaan ja liekit pyyhkäisi kaikki hämähäkit vittuun.
Juoksin hotellin raunioihin ja etsin vessan. Pyyhin niitä pikkupaskoja vittuun mun päältä kun laivan kapteeni kuulutti käytävällä että kaikkien asiakkaiden olisi osaallistuttava siivoukseen ja hotellin korjaukseen. Tottakai se kusipää löysi minut ja sanoi että sinä myös. Minä otin hemmon ryntteistä kiinni ja sanoin että kuuleppas nulikka - jollet halua pahasti selkääs niin väistyt mun tieltä vittuperse! Hemmo purskahti itkuun kun pyyhelsin ohi. En ymmärrä mitä laivan kapteeni komentelee hotellissa mutta samapa tuo.
Juostessani paremmalle puolelle hotellia, jota en ollut räjäyttänyt paskaksi, vielä, juoksin ulos unesta. Ihana herätyskello vittuili ja huus mulle päin naamaa niin että herääppä juntti ja painu töihin. Kolmen tunnin unien jälkeen en voi kun raapia persettä ja nousta ylös. Hohhoijaa! Jotain onnea sentään siinä että olin todella hereillä, muuten olisin Wolverina repiny perseeni.
Toissä oli – ihanaa.
Saatana!