Mira oli meillä yökylässä päivää ennen hautajaisia,
suuri piristys ennen dramatiikkaa. Inostuttiinpa piirtämään siinä yhdessä vähän innokkaasti, kuvassa ei varsinaisesti ole mitään päätä eikä häntää, mutta se on hieno taideteos muiden oivalustemme seassa. Pienen hetken piirustuslamakauden jälkeen tuntui taivaalliselle, sydän pamppaili tuosta pikkutöhrtämisestä, suoraan sanottuna elämäneliksiiriä. Kyllähän me muutakin siinä töherrettiin, mutta tämä oli työ johon santsasimme aikaa, kiitos sinulle Mira<3