IRC-Galleria

Haavat hiljaa avautuu, heikkous mielen paljastuu, keho turmeltunut rapistuu.

Tuskan jälkeen naurahtaa, ei häntä voi lannistaa, kivun otti toveriksi, tuskan omaksi kaveriksi.

Ei tunne enää itseään, löysi pedon sisästään, toivoo vain paluuta, viattomuuten nuoruuden.

Nuoruudessaan kiltti, oikea enkeli vanhempien, löysi pimeys valkeuden, sammutti lyhdyn nauraen.

Vaan nyt lihaa söit, lihaa hait ,tuhkalta se maistui ja sitä vain sait, ei halua pimeydessä kulkea enää, vaan ihmisyyttä halata rutistaa hintelää.

Luulit pakotien löytyneen, mutta huomasit myöhään, totta tämä ei, se sinua kutsui kielin katalin, tautiaan levitti mielin kavalin.

Saa nyt tuntemaan itsensä tahdottomaksi, vain kuori olet, ei sielua ei tarmoa, sisällä ei kaiju elämä, tuo lämmön saattelevaksi.




Mieti, jos se kaikki mistä olet pitänyt ja halunnut pitää yllä, muuttuisi hetkessä arvottomaksi, etkä enää saisi siitä mitään iloa jatkaa. Mieti, jos kaikki piristyksesi eivät tuntuisi enää miltään, vaan haluaisit kaiken vain olla ja jättää sen taaksesi.