IRC-Galleria

Olin äsken koneella kattomassa mitä kaikkea musaa pikkusisko oli kaapinut netistä ja sattumalta kuuntelin yhen kappaleen ja tää jäi soimaan päähän ja kolahti rintakehän vasemmassa ylälohkossa, että laitetaan se tänne teille uteliaille uhreille jotka se turmelee seuraavaksi.

P.S.
En sinäänäsä perusta tästä musiikkityypistä, mutta mikäs siinä... AI NIIN! terveiset vielä:
Sisko... haista paska XD

http://www.youtube.com/watch?v=JbzLDX8LXpM

Kirjoitin tämän kaverille ja oli ihan pakko laittaa se tännekkin :D

Ai miksi ihminen nauttii pimeydestä? noh.. tässä pähkinänkuoressa:
Pimeys on paikka jonne ihminen voi vetäytyä omaan rauhaansa hiljaisuuteen, koska muut eivät sinne tule, pimeys on paikka jossa ihminen voi miettiä omia ajatuksiaan ja kuiskata ne pimeyteen jolloin kukaan ei saa niitä, pimeys ei satuta silmiä kuten valo, Valkoisen voi aina liata, mutta mustan likaaminen on lähes mahdotonta, koska se syö kaiki värit itseensä, musta sopii kaikkiin paikkoihin aloittaen vaatteista, juhlapuku, surupuku, yleispuku, yöpuku, ulkopuku, ihan mitä vain, pimeys on aina kiehtonut ihmistä salamyhkäisyllään kätkeä salaisuuksia itseensä, Valon saaminen on miten sen nyt sanoisi "siveydensipulien" paikka päästä jonne meillä syntisillä normaaleilla ihmisillä ei ole pääsyä, pimeys ottaa kaikki, mutta millä hinnalla, ihminen ei ajattele sitä, mutta entä jos hän ei käyttäkkään sitä väärin, pimeys on aina mustamaalattu synkyyden takia, koska se pelottaa myös meitä, joten pimeys ei ole paha, se vain on laitettu pahuuden vertauskuvaksi kuten käärmekkin, mutta mitä pahaa mutta mitä pahaa käärme on tehnyt? ei mitään, se koittaa selvitä kuten me muutkin, pimeys on osa ihmistä, koska kaikkissa uskonnoissa on voima joka vetää meitä pahuutta kohti, se on osa meitä, siitä ei pääse mihinkään, vaikka et koskan tekisi mitään "pahaa" ei se tarkoita ettetkö eläisi pimeyden kanssa rinta rinnan kuten valonkin, ihminen karkoitettiin paratiisista kuolevaisten maahan, tuohon harmaaseen helvettiin ja harmaa on kaiken keskipiste väri, se ei ole synkkä, eikä kirkas, joten ihminen valitsee itse tiensä tästä eteenpäin, mutta silti ei pääse toisesta polusta eroon koska ne ovat aina yhdessä, pimeyteen liittyy niin paljon uskomuksia kuten valoonkin ja pimeys on ollut suositumpi sen laajasta valikoimasta erillaisten Okkulismien ja muiden noituuteen liittyvien asioiden kanssa, kun taas valo kieltää muut rituaalit ja muodot, valo ajaa yhtä asiaa, pimeys ajaa monta tuhatta ja tätä voisin jatkaa loputtomiin sinä langennut enkelini ;)

Mutta mullapa onkin vihreä pahvilaatikko

MULLA ON VIHREÄ LAATIKKO!!!<33333333

Äsken lukeneeni mielipide kirjoitelman jälkeen tuli kaipuu joten muisto puhe tähän väliin:

Rakkaat kohtalotoverit. Kiitos kauniista vuosista yhdessä siinä perkeleen rakennuksessa, kiitos mahtamvista kokemuksista 8 vuoden takaa. Nyt tuntuu pahalle kun muistan teidän lasittuneet silmänne vailla tunnetta pois pääsystä kun he veivät minut aina kotiin, 8 vuotta katsoin niitä seiniä, jokaisella oli oma tarinansa, niiden edessä oli tehty ja tapahtunut paljon, ne käytävät olivat suoneni ne rakennus oli lihani ja se huone oli sieluni, 8 vuotta kokeita ja kliseisiä kysymyksiä jotka toistavat itseään kiertäen kehää tuloksetta, mutta ikuisesti sen muistaa... "juo tämä, niele nämä, kokeile tuota, tämä myös, ethän unohda niitä?" 8 vuotta ja kolme terapeuttia lopettaa kun toteavat minut liian hankalaksi, he kaikki olivat samanlaisia, en antanut heille vastauskia, sen sijaan leikin heidän kanssaan ja piirsin, oikeastaan piirsin sen 8 vuotta koko ajan, 18 kuvaa päivässä oli ennätys, yhdestä kynästä tuli onnen amuletti, koska sitä terotettiin koko ajan (molemmista päistä) lopulta se oli niin pieni, että sitä ei voinut terottaa. 8 vuotta oli kulunut, päivä jatkoi rutiinia, kunnes lopulta, he sanoivat: "ei sussa kyllä nyt varsinaista vikaa ole, mutta toivoton tapaus, ei tartte enää tulla tänne"
Toivottavasti voite hyvin, koittakaa pärjätä ja koettakaa nähdä sen usvan läpi tulevaisuuteen toivosta.

R.I.P.

Vaikka päivä päivältä kaikki näyttäisi synkemmältä ja muutut sen mukana, sinun tulee huomata asian valoisa puoli. Et ole ainakaan juttunut paikoillesi ja hommasta on aina vara parantaa, paitsi jos nyt tykkäät tilanteesta ja se on rakentavaa mielestäsi, niin mikäs siinä, itse alan seuraavaksi opettelemaan virkkaamista ja tulitikkutalojen rakentamista, elämä hymyilee :)

No niin...

se jyräs meitin... sitä on mun kynsissä...

AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA!!!!!!

VIEKÄÄ SE MUSTA KYNSILAKKA POIS!!!! SE KUTSUU MUA!!!!!!

Yes yes kahden vuorokauden aikana on tapahtunut paljon... No se ei liity mitenkään varsinaisesti asiaan, mutta totesin, että kipu on luonamme hyvässä ja pahassa. Kun haluamme satuttaa muita ihmisiä kipu luo kättemme työtä kuin kynä paperille värittäen sen uria. Kun taas haluamme hyvää, syntyy erillaisia kipuja, pelko menettämisestä, siitä milloin näkee seuraavan kerran ja siitä että pelkää toisen puolesta, se kuorii meitä henkisesti ja joidenkin kohdalla fyysisesti, aika kaunista. Kun toivomme hyvää, mutta emme ole varmoja onko se oikein teemme hallaa itsellemme kun tiedät toisen pitävän siitä, mutta tosiaan, sinä et tiedä haluatko sinä sitä. Tämä suorastaan jyrsii aivolohkoasi kuin vesikauhuinen minkki. Sitten kun haluat toisen luulevan että kaiken mahdolliseksi murskaat hänet vain oman huvin vuoksi jotta saisit siitä mielihyvää ja nautintoa, vai kenties etstkö sitä nautintoa siinä vaiheessa kun uhria ei ole satutettu? satutatko häntä nautinnon takia? Ja heität tyhjän kuoren pois, kun se on tyhjä? Vai saitko muuten vain tarpeeksesi?

Tämä ei liity mitenkään asiaan, mutta tämä kaiki kävi sekunnissa mielessäni kun tänään illalla noin klo. 14:00 koko ruumiini käytiin läpi veitsen terällä viiltäen ihoani pitkin, voisin sanoa että olo oli aika eroottinen ja mietin sitäkin, että miltä neulahoito oikein mahtaisi tuntua tämän rinnalla.

P.S.
Se kutitti alaselän kyljistä aivan helvetisti, mutta sitä ei kenellekkään myönnetä koska minä en kutia.

Rakas ihmiskunta:

Ottakaa rakkauteni teitä kohtaa lämpimästi, sillä halaukseni on melko kylmä. Pimitätte minulta asioita, jotka kuuluvat minulle, puhutte minusta joka kuuluu minulle, teette asioita jotka kuuluvat minulle... Ja kaiksita pahinta on se, että te luulette että en tiedä, luulette minua täysin idiootiksi ja asiasta piittaamattomaksi, jolle voi sanoa mitä vain ja käskeä tekemään. En ole yhteistyöhaluinen asian suhten, tahdon enemmän kunnioitusta ja luottamusta, mutta te vain pidätte minua friikkinä ja epäluotettava-taustaisena. Saatanan Juudakset! kattoka peiliin ja huomatkaa että kukaan ei ole pulmunen (toiset vaan vähän vähemmän kylläkin...) joten mitä tässä enä jaarittelemaan, moikkaan teitä kyllä ystävällisesti, muta ajatukseni on kylmä ja paha tahtova. Joten arvon rakas ihmiskunta, pussatka mun karvasta persettä ja painukaan äitimaan syvään rakoon ja tukehtukaa sinne keskenänne, ennen kun teen jotain pahempaa.