IRC-Galleria

Aamu alkaa a.lla

Päin helvettiä menee mutta ei voi valittaa
rima pysyy paikallaan kun riman alittaa
tavoitteestaan luopuu silloin kun sen tiputtaa
vastustaja havahtuu ja juhlan liputtaa

Onnetonna onnun sekaan yli sanojen
missä onkaan alku tuskan hikivanojen
soitan mutten vastaa eikä vastaa yksikään

Kuinka täällä piipitetään kuinka inistään
telkkarikin yöhön syytää tylsää sinistään
yhteiskunta auttaa tukee tekohengittää
antaa valjaat puolaimet ja vielä kengittää

Viisaudet on kirjoissa ne sinne jätetään
komiteamietintöjä niskaan mätetään
mitä huomaankaan jos itseäni hivelen
ainoastaan turpoamaan päässeen nivelen

Aamu alkaa a:lla illan päättää a
turha silloin kysyä on kuinka huristaa
Aamu alkaa A:lla illan päättää A
turha kysyä on mistä kenkä puristaa

Epäselvät mielikuvat täytyy terottaa
hölmöt pannaan etualalle ja nerot taa
ihmiset on klimpeissä ei selvää heistä saa
jos ei taita itseään niin taittaa veistä saa

Pilvet pitkin taivasta ja seinä edessäin
usvaa röykkiöittäin minun vanavedessäin
rima pysyy vaikka maalinauhan katkaisen
kierros jatkuu kunhan tyylirikon ratkaisen

Aamu alkaa A:lla illan päättää A
turha silloin kysyä on kuinka huristaa
Aamu alkaa A:lla illan päättää A
turha kysyä on mistä kenkä puristaa

Apatiaa aa aa
apatiaa aa aaaaaa

kerto
kerto

---

VIRSI

papapapapa... taustaa... papapapapa....

Jumala ja saatana, yhteisessä unessa.
Toisistansa mittaa ottaa, toinen potkii toinen mottaa.
Ei me hartautta harjoitamme aina huolella,
siksi heistä kumpikin on meidän puolella.

papapapa....

Jumala ja saatana, tuhansissa hahmoissa,
meiden leikkipaikoillamme, vaatii kuuliaisuuttamme,
Vuorotellen tappaiolla, vuorotellen voitolla,
eikä kumpainenkaan pärjää meistä loitolla.

papapapa....

Jumala ja saatana, vaalii meitä luotuja,
Sielut niiden komennossa, on kuin herran kukkarossa,
Uni, tuuli, tunnet keski matkan ohjelmistoilla,
heistä kumpikin ojn meidän palkkalistoilla,
heistä kumpikin on meidän palkkalistoilla.

Jumala ja saatana, noudatamme ohjeita,
Painottaen järkevyyttä, kasvatamme syyllisyytä,
Häpeilemme ihmisyyttä, Ihmisyyden toimissa,
heistä kumpikin on meidän taustavoimissa,
heistä kumpikin on meidän taustavoimissa.

---

Nenästä verta, sielusta kultaa

Erakot luolissaan.
Ihmiset huolissaan.
Hallitsijat kultatuolissaan
sen tuntee vain mitä on suolissaan.

Tulin maailmaan jalkaisin,
silti atomin halkaisin,
vaikka tiennyt en, mistä alkaisin.
Olin toivottomin, ylimalkaisin.

Kaivoin nenästä verta, kai voin myöntää sen.
Kaivoin sielusta kultaa kuin ihminen.
Kaivoin nenästä verta ja sielusta kultaa,
vaan löytänyt en. Löytänyt en.

Ne toivoivat, että heräisin,
tietääkseen mistä oon peräisin.
Olin miekka runsasteräisin.
Olin sinfonia keskeneräisin.

Kuin paimen traumaani vartioin
rasituksesta notkuvin hartioin.
Yökaudet kulmilla partioin.
Sujui liikenne nuolin ja kartioin.

Kaivoin nenästä verta, kai voin myöntää sen.
Kaivoin sielusta kultaa kuin ihminen.
Kaivoin nenästä verta ja sielusta kultaa,
vaan löytänyt en. Löytänyt en.

Sydänparastain panin parastain,
vähän lainaten, vähän varastain.
Kylvin muualle, niitin sarastain,
vähän lainaten, paljon varastain.

Häipyi unelmat rinnakkaiselosta,
ettei yksikään vapise pelosta.
"Turpa kii! Älä selosta!
Saat päähäsi kakkosnelosta!"

Kaivoin nenästä verta, vaikka myönnä en.
Kaivoin sielusta kultaa -- olin ihminen.
Kaivoin nenästä verta ja sielusta kultaa,
ja löysin sen.

Nenästä verta, sielusta kultaa.
Nenästä verta, sielusta kultaa.