armonlahjasta maahan maatuen
väsyneenä koneiden hellimänä
vankina, jos sitäkään, muistojen
rakkautta läheisten kerää
niin kuka?
vain hengittävät jäännökset
kuvat menneiden, suru irtipäästämisen
mennythän hän jo on
vain me paikallamme peläten kuolemaa
sehän vastaa syntymää, ei elämää ja mitä siitä jäljellä on?
kertomaan sanoilla pysty
mutta menneet tiedetään
koko elämänsä ajan hän meille jätti hyvästejään
Uusimmat blogimerkinnät
- Shh 25.07.
- Ajaton 25.07.
- Uinuu 11.10.
- Värityskirja 11.09.
- Avoimuus 11.09.
- Sekasotku 22.08.
- Pyrrhoksen pasianssi 21.08.
- Kuplahaave 01.07.
- Kuolon kauneus 01.07.
- Oodi synnyttäjille 29.06.