Onpas asiat taas edenny vikkelään... Sanotaanko että sen jälkeen kun täytin 21v eli reilun kuukauden ajan.
Ensin. Rakkaani otti ja kosi. vastasin myöntävästi.
Sitten alkoivat häiden järjestelyt. Paikka löytyi ja kohta alkavat muutkin asiat rullaamaan.
Sitten rakkaani, tai siis, öhm, SULHASENI alkoi katsella myytäviä asuntoja. Seuraavaksi löydän itseni Sampo-pankista josta meidät lähestulkoon naurettiin ulos. Seuraavassa pankissa, Someron Säästöpankin konttorissa, olikin sitten mukavampi ja ystävällisempi virkailija, joka sanoi että kyllä tämä laina meille heiltä myönnetään. Huhhuh. Saadaan järjestettyä hääjuhlatkin sen lainan turvin.
Huomenna menen kultun kanssa katsomaan asuntoa, josta olemme tällä hetkellä eniten kiinnostuneita. Kallis kuin mikä, muttei liian kallis ja kuulostaa kyllä niin mahtavalta. Toivottavasti myös ON mahtava. Tarpeeksi iso tarpeitamme (myös tulevia) ajatellen ja tilaa on varmasti, yli sata neliötä kahdessa kerroksessa.
Hui. Mä meen naimisiin. Tai siis me mennään.
Hui. Mä ostan asunnon. Tai siis me ostetaan.
Hui. Huihuihui.