IRC-Galleria

Muistoja, muistoja.... Parin vuoden takaa.... Masennus oli silloin huipussaan. Pari ihmistä tietää millainen silloin olin, ja mitä mulle merkitsee Ritarikunnan Mä en jaksa-niminen biisi. Ehkä täältä selvitään hengissä. Toivoa olis. Tai no, toivoa ON. Ja se toivo nukkuu alakerrassa omassa huoneessaan ja toinen painaa yövuorossa töitä.

Mutta silti välillä on niin perkeleen paha olla eikä sille oikein osaa tehdä mitään..... Voi itku kun vois vaan unohtaa kaiken, antaa olla. Mutta kun ei niin ei.

"Emmä tie miks, mut tält vaan nyt tuntuu, mä en jaksa tänään yhtään mitään enkä ketään."

Saispa rauhan kaikilta näiltä typeriltä ajatuksilta..... Ei vaan voi unohtaa. Helvetin helvetti. Kunpa joku pystyis jotain tekemään.

No okei, on niitä toivoja useampia ku vaan noi kaks. Muutama ihminen on ketä en koskaan haluu menettää, ne auttaa jaksamaan vaikka mikä olis... En mä tästä silti pakoon lähde, tää on vaan kestettävä.

"eteenpäin sano mummo lumessa."