Jotenkin taas tuntuu kovin tyhjältä...... Ja yksinäiseltä. Kulta on yövuorossa ja mukelo mammalla yökylässä. Ja sama homma jatkuu varmaan huomennakin. Tosin sillä erotuksella että mukelo menee isälleen ja kulta baariin. Meikä jää vissiin kotio kun ei mua tahdota mukaan. Mikähän mussa on että kukaan "ystävistäni" ei ole oikea ystäväni ja rakkaanikin häpeää minua. Tai no, siltä ainakin tuntuu..... Tai ehkä kuvittelen vain kaiken kun masentaa ja on paha olla.
Paree kai mennä tupakin kautta nukkumaan ja vajoamaan itsesääliin. Jos edes nukkumatti viitsisi olla kiltti minulle. Kunpa voisin unohtaa kaiken ja lähteä lapseni kanssa pois täältä, mahdollisimman kauas.....
"Yksinäinen kyynel valuu poskelleni,
sen hiljaa pyyhin pois.
En muille näytä miten rikki olen
en paljasta maailmalle heikkouttani.
Olen vahva.
Tai niin ainakin yritän olla."
Irina - Kymmenen kirosanaa