IRC-Galleria

Taas on vierähtänyt tovi edellisestä merkinnästä ja paljon on tänä aikana tapahtunut maailmalla ja meillä täällä koti Suomessa. Jälleen elämme koko Suomea järkyttäneen asian kanssa ja joidenkin haavat on revitty auki ja uusille ihmisille aiheutettu paljon surua.

Jälleen kävi näin. Ensin Jokela ja nyt Kauhajoki. Kummatkin nousivat maailman kartalle, mutta eivät kovin valoisissa tunnelmissa. Jokelan jälkeen sanottiin, ettei kulu vuottakaan seuraavaan vastaavaan. Itse olin mukana sanomassa samaa. Kuinkas kävikään, aikaa kului kymmenisen kuukautta. Ei sen enempää. Lähteekö nyt varsinainen buumi käyntiin?

Paljonko uusi aselaki voi auttaa, kun aina jostain saa aseen? Varastetaan, jotta saadaan tuhoa aikaan. Toki on hyvä, että lakia uudistettiin: ennen aseenkantolupaa haastatellaan luvan hakija. Tällä hetkellä haastattelijoita on yksi, uudessa laissa niitä täytyy olla vähintään kaksi. Mutta jos ei ystävät huomaa muutosta niin voiko luvan myöntäjä tai joku muu viranomaistaho huomata sen, ettei juuri tuolle henkilölle voi antaa mitenkään asetta käteen. Mutta kuten ulkomailla on sanottu, niin suomalaiset miehet ovat lähestulkoon kaikki vaarallisia, sillä meidän miehillä on pakollinen asevelvollisuus. Jokainen armeijan käynyt mies osaa käsitellä aseita.

Tällä hetkellä syytetään monia eritahoja tapahtuneen merkeissä. Kenen syy tämä todellisuudessa on? Pelkästään ei voida syyttää väkivaltapelejä ja elokuvia, sillä jos tuolta kannalta ajatellaan voidaan kaikki meidän sotaveteraanit luokitella samalla massamurhaajiksi. Ovathan hekin tappaneet ihmisiä. Mutta ei, mielestäni syyt ovat jossain muualla. Uskallan väittää, että jos emme eläisi niin “kiire hektisessä ajassa”, olisi vanhemmilla aikaa olla lastensa kanssa ja siten tämän kaltaiset tapahtumat eivät olisi niin suuri riski. Pieni lapsi oppii jo siihen, että jos hän ei saa hyvällä käytöksellä huomiota, hän ottaa sen pahalla. Joten missä on vika? Onko vika meidän yhteiskunnassa vai jossain muualla? Mikä siis on mennyt vikaan? Siihen kukaan meistä ei voi saada vastausta, sillä kukaan ei ole vastaamassa kysymykseemme miksi.

Kauhajoella sattunut tragedia puhuttaa meitä kaikkia. Osa purkaa vahvaa surua ja toiset miettivät hiljaisina kaikkea tapahtunutta. Kuitenkin tällaisena aikana on tärkeää olla läsnä. Kuuntele, lohduta, tarjoa olkapäätä. Ole läsnä ja lähellä. Jokaista meistä tarvitaan, kukaan ei ole turha.

Osanottoni kaikille asiaa koskettaneille ja erityisesti uhrien omaisille ja läheisille.

N.A