Sä kuljit ajassa hiljaa eteen päin
ja katsoit surullisesti maailmaa
mä sun silmissäs kyyneleitä näin
sä mietit onko sulle missään paikkaa.
On pieni nyt vain murheen murtama
vaikka hymyilee toisille vielä
ei hänkään kauan sydän turtana
voi yksinään kaikesta selvitä.
Sä katso pois ympäröivästä tyhjyydestä
ja anna katseesi kaukaisuuteen vaeltaa
hereille pian havahdu yöstä pimeästä
anna kohtalon sut huomiseen kuljettaa.