IRC-Galleria

Mun kättä kutittaa ja se on miesten vika.

Tori Amoksen Winter on kyllä <S

Ja ei, en aio selittää sen tarkemmin.

Jos luet tätä, jos silmäsi liikkuvat juuri tällä hetkellä näiden sanojen yli, ole kiltti ja kirjoita kommentti, jossa on muisto sinusta ja minusta, vaikka emme edes puhuisi usein. Se voi olla ihan mitä tahansa haluat - hyvää tai huonoa. Kun olet tehnyt tämän, laita tämä omaan päiväkirjaasi ja ylläty (tai kauhistu) siitä, mitä ihmiset muistavatkaan sinusta.

Yy kirjoittakaa mulle jotain kivaa.

Joku joskus totesi minulle, kun tapani mukaan kerroin jostain omituisesta jutusta joka minulle on sattunut, että "mahtaisi olla mielenkiintoista elää sun elämää". Alan uskoa siihen itsekin.

Normiaamu. Edellisilta meni pitkään, katselin kelloa vikan kerran kai puoli kahdelta. Pistin kellon soittamaan 07:20 että ehtisin kahdeksalta alkavalle tunnille. Heräsin aamulla, katsoin kella ja mietin, että "hei, eihän mulla mene kuin viitisen minuuttia koululle jos reippaasti kävelen ja toiset viisi pukea päälle, voin nukkuu vielä 20 min." Pistinkö torkun päälle? En. Heräsinkö ajoissa? Kello oli 08:11 kun seuraavan kerran heräsin. Niin että laskekaa siitä.

Olin siis tiltissä aamulla, juoksin kouluun ja saavuin luokkaan 08:22. Psykologian kaksoistunti josta olin aika pihalla koska väsytti niin hemmetisti ja kaikenkaikkiaan keskityin pääasiassa tuntemaan kipua takapuolessani (kuntosalipyörät ovat saatanasta). Sitten juttelin ihmisten kanssa tunnin jälkeen puolisen tuntia, jonka jälkeen Merin ja Mikon kanssa kahville. Kahvilla tapamme mukaan puhuimme kiivaaseen sävyyn Merin kanssa Mikon katsellessa vierestä ja hänen tullessaan koko ajan enemmän siihen tulokseen, että miehissä ei oikeastaan ole mitään vikaa ja voisi olla hyvä idea vaihtaa naiset komeampaan sukupuoleen. Tulin muuten todenneeksi, että Meri näyttää aikuiselta versiolta pissikseltä. Siitäkös keskustelu syntyi. Mutta niin siis, sen jälkeen menin perhesuunnitteluneuvolaan jossa minulle asennettiin ehkäisykapseli ihon alle. Se oli suhteellisen ahdistavaa. Lekurilla oli ekaa kertaa käytössä uudet välineet ja loput voitte arvata. Sähellystä siis. Nyt käteni on paketissa, siinä on avohaava jota ei tikattu eikä liimattu kiinni ja se aukeaa jos käden vääntää väärään asentoon. HMMM. Sitten kävin kirjakaupassa tekemässä alennusmyynneissä löytöjä. Tulin kotiin ja olen möllöttänyt täällä. Sitten puhuin puhelimessa kaverin kanssa joka melkein kosi minua. Tai kosikin. En oikeastaan tiedä. No sen verran tiedän, että suhteemme on epäterveen omituinen. toinen HMMM. Ja sit öö. Niin, oon kipee joka paikasta ksoka olen käynyt kuntosalilla ja koska käsi on paketissa ja menen nyt nukkumaan. Jees.

Jes. Heräsin muutama tunti sitten uuteen päivään. Hyvin menee. No, positiivista on se, että yöllä ainakin on rauhallista ja hiljaista jos tahtoo lukea rauhassa tai muuta vastavaa - mutta jos tulee ihmiskommunikaatiota ikävä, aina voi mennä irkkiin. Aina sieltä joku yökyöpeli tai aamuvirkku löytyy.

Voisin mennä tekemään lounasta.

Olipa turhaa tuhlata kaksi tuntia elämästään tuohon rainaan.

Kauhea mahavihlonta. Luulin aina, että vain hampaita voi vihloa. Minua on huijattu.

Huomenna on sosiaalipsykologian koe ja olen jopa lukenut jo parikymmentä sivua. Wh00t.

Nälkäkin on mutta en tiedä mitä söisin. Jääkaappi on (kerrankin) niin täynnä ruokaa, että tuli valinnan vaikeus -> syön siis lisää jämäpizzaa.

Onneksi ei tänään tarvitse lähteä mihinkään. Voin vaihtaa yökkärit päälle, istua kotona möllöttämässä telkkaa ja välillä lukea tai ehkä jopa kirjoittaa jos niikseen tulee. Tällaisia päiviä kaipaan aika usein kun tuntuu, että pitää aina lähteä juoksemaan jonnekin - kauppaan tai kaverille, kahville tai kirjastoon, porukoiden luo (ja tietysti kouluun sekä opistolle). Ei pienen ihmisen pää jaksa, välillä pitää saada käpertyä palloksi lämpimän peiton alle ja olla vaan. Onneksi tulee taas viikonloppu. Silloin voi vieläpä käpertyä jonkun kainaloon, ja se on aina plussaa.

Hyvä viikonloppu, kiskis.

Viikonloput ovat kyllä ihan selvästi kissoja, ne kun tekevät oman päänsä mukaan ja harvoin pysyvät suunnitellunlaisina pitkään. Normipäivät voivat sitten olla koiria. Päivästä riippuen eri rotuisia tietysti - toisinaan sitä saa jaloille kuolaavan Berhandilaisen, silloin tällöin kohdalle osuu leikkisä ja temppuja tekevä villakoira. Joskus - useimmiten - sitä saa SEROPIn, SEkaROtuisenPIskin. Niissä päivissä on se hyvä puoli, että yllätyksellisyys on joskus sentään positiivista, toisin kuin berhandilaispäivät, joiden osuessa kohdalle on kiveen kirjoitettua että ennemmin tai myöhemmin pitää siivota kuolaa jostakin.

Tai sitten ei. Päätäni alkoi särkeä ja menen nyt hakeamaan ruokaa ja tuijottamaan leffan, joka on ollut minulla hyllyssä jo kuukauden verran enkä vieläkään ole saanut katsottua sitä. Studio 54 - here I come.

<@noirre> Puhuttiin psykologian tunnilla johtajuuden eri tyypeistä
<@noirre> Sitten tuli puhetta siitä, kuinka monessa ryhmässä on "oikean" johtajan lisäksi se OIKEA johtaja
<@noirre> Joku sieltä sitten totesi, että tästä jotenkin tulee mieleen sanonta "kaiken takana on nainen"
<@noirre> Niin Juho sieltä luokan takaa sitten toteaa, että "Juu, ei se Irakiin hyökkääminenkään Bushin vika ollut - sen vaimolla vaan sattui olemaan silloin kuukautiset."

\o\ /o/ \o\

Hei Quintus, hyvin sä vedät :D

Äitini ja mummoni tulivat tekemään asuntooni joulusiivousta. He siis vain ilmoittivat että tulevat ja täällä he nyt ovat. En kyllä oikein ymmärrä miksi tällainen kuurausoperaatio piti suorittaa, sillä en kuitenkaan ole kotona jouluna, ja kai rouvat olisivat voineet siivota oman asuntonsa mieluumin - mutta tehkööt miten tykkää. Minä tyydyn suvereenisti putsaamaan jääkaapin ja istuttamaan yrttejä sekä kantamaan kaupasta ruokaa pitääkseni naiset edes hyvällä tuulella. Minulla kun ei kuitenkaan ole sanavaltaa siinä, miten asiat tehdään, koska olen sen verran nuorempi ettei kokemusta voi olla yhtä paljon ja kokemushan asunnon siivoamisessa tietysti ratkaisee. Tänä aamuna kun heräsin, pöydät ja tuolitkin oli laitettu eri paikoille. Ja jos sanon, etten halua tuota tavaraa siihen ja tähän syystä ö, mummo vain siirtää ja toteaa, että "siirrä sitten takaisin myöhemmin, huomaat kyllä, että tässä on sen paras paikka!".

Voisin mennä evakkoon.

Hngh. Eilisen keikka kuulosti hyvälle mutta näytti jokseenkin pahalle. Tai mitäänsanomattomalle ehkä parhaiten. Suurimman osan aikaa laulajassa liikkuivat vain silmät :< Mutta oli se kyllä loistava keikka muuten. Ja valomiehelle terveisiä - hyvin vedetty.

Ostin hienon paidan keikalta <S Ja tapasin töissä olevan tuttavankin, ehdittiin vaihtamaan sentään muutama sana. Se oli maukasta.

Ainiin, unohdin eilen kertoa että sattui aika hassu juttu. Ennen kuin lähdin viemään hunajapiiraiseni ja tämän huonomman puoliskon (kukaan ei ole hunajapiiraistani parempi <S) uutta sänkyä näiden kämpille ( ajoin pakua kun on tuota kokemusta isomman auton ohjaamisesta :) ), huonomman puoliskon joku kaveri jota en muistaakseni ole koskaan ennen nähnytkään tuli tänne ja sananvaihdon seurauksena alkoi yhtäkkiä vaihtamaan vaatekomeroni lamppua. Omituista. Siis joku ihan tuikituntematon ihminen vain tulee ja vaihtaa vaatekomerosi lampun. No, mikäs siinä, itse en hökötykseen yllä tai edes uskalla koskea sillä lamppu roikkuu johdoistaan. Että kiitos vain hänelle :D

Minuun iski, harvinaista kyllä, jonkinlainen siivousinto. Olen kuurannut suihkua puhtaaksi ja järjestellyt tavaroita hiukan. Huuli pyöristyi kyllä hiukan kun löysin eteisen kaapista vaipan. Siis ihan oikean, vauvojen vaipan. Miten ja miksi helvetissä se on sinne joutunut, ei harmainta havaintoakaan. Löysin sieltä myös vaaleanpunaisen vauvojen toppapuvun. No, onneksi vaippa oli sentään käyttämätön, toppapuku sen sijaan oli aika kärsineen näköinen. Samaisesta komerosta löysin myös siivoushyllystä saippuakuplapurkin. Mitähän meinasin oikein saippuakuplia puhaltelemalla siivota? Huonoa ilmapiiriä varmaan... Siihen ne saattavat auttaakin :D

Kohta Absoluuttinen Nollapiste Lutakossa ja minulla on liput (taas). Ja ensiviikolla onkin Dio Paviljongilla <S oon ollu ihan Arja Aktiivinen ja hypännyt koko ajan konserteissa lähiaikoina, mutta nuorenahan sitä pitää olla menevä, eikös?