IRC-Galleria

Huomenna tulee kuluneeksi 105 vuotta JRRT:n syntymästä, mutta se ei liity tähän.

Kirja etenee jälleen tyypilliseen taiteilijamalliin, eli hitaasti ja epävarmasti. Varsinaisia inspiraatiokausia ei ole, joten sellaisia pitää luoda keinotekoisesti alkomahoolin myötävaikutuksella. Tulokset ovat nähtävissä. 3.-12.12. pidettynä kuivana kautena tekstiä syntyi huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi edellisten 9 päivän aikana. Myös määrä/laatu- suhde on kelvollinen, mikä on nykypäivän kirjallisuudessa kokemassa inflaatiota noin niin kuin yleisesti. Olisin tehnyt kuvaajan promillien ja tekstimäärä/laadun suhteesta, mutta en tehnytkään.

Ai niin, jäi Lehvilältä kysymättä, mitä mieltä hän on hahmojen kielenkäytöstä, ja nimenomaan kirosanojen kohdalla. Suomen kielen monipuolinen manausvarasto ei pääse oikeuksiinsa. Kristillissävytteiset kestosuosikit saatana, perkele ja jumalauta jäävät luonnollisesti pois. Helvetti on kyllä mukana ja sitä runsaasti pudotellaankin, usein vahvistusten kanssa. Perinteiset, amerikkalaisista elokuvistakin tutut nartun/huoranpenikka (sanovapits), kusipää (ääshoul), paskianen/äpärä (bastard- sanalla on sama merkitys). Epäkaupallinen ja I-Do-It-My-Way-Author George RR Martin teki vitun hyväksytyksi sanaksi, joten miksei sekin voisi tekstissä pyörähtää?