..ainakin fyysisesti.
Sitä kun kuvittelee, että lapsen kuoleman jälkeen ensin on paha vaihe ja ISO suru joka pikku hiljaa helpotaa.. ei se niin mene. Tuska vaan kasvaa päiväpäivältä, jokainen päivä on kauempana siitä hetkestä kun Tony vielä oli täällä, nuuhkutettavana, halittavana, nauravaisevana.
Ei ole enää niin, ei ole. Tony on enää kaunis muisto, niin kaunis ja niin arkja ettei sitä juurikaan uskalla muistellla, menetys sattuu liikaa.
Jos vaan voisin, hankkisin jotain unohtamislääkettä. Kaikki muut keinot on kokeiltu pärjätäkseni tän asian kanssa, mikään ei auta.
Sellasena päivänä kun touhuan, teen kotihommia, päättötyötä, käyn koulussa tai muualla, saan ajatukseni kanavoitua siihen enkä Tonyyn, mutta kun ei.. ei joka päivä ole ohjelmaa, joululoma.
Jos vaan voisin, tekisin 12 tuntisia työpäiviä, jäisin sinne nukkumaan ja aloittaisin joka päivä saman rutiinin töissä. Se ei vaan käy. Tatu ja Nette tarvii mammaa...
Ei oo aikaa eikä varaa olla itsekäs, ajatella itseään.. jos voisinkin niin tehdä, sanoisin kaikille heippa. Kun se vaan ei mene niin. Tatun ja Neten tarvii saada pitää äitinsä, ei auta vaikka kuinka tietäisin että MUN elämä ei ole elämää ilman Tonya.
Se on vajaavaista elämää. Eikä se edes muuksi koskaan muutu - et tosi ilonen tulevaisuus mullakin edessä.
On vaan pakko oppia elämään ilman Tonya, vajaavaisena, revittynä, rikottuna, ilman että kukaan voi koskaan korjata. Semmosta ihmeliimaa ei olekkaan joka mua enää paikkaisi - Tonya kun ei takasin voi saada.
Työharjottelu meni hyvin, sain hyvät arvostelut ja nyt mulla alkaa 1.1.2007 seuraava harjottelu josta joudun antamaan näytön joka siis tekee sen että oon valmistunut kunhan koulunpenkin hinkuttamiset loppuu siinä maaliskuussa. Teen siis tammi-maaliskuun koulua ja harjottelua samalla, nin saan opinnot nopsempaa valmiiks.
Tatu ja Nette on nyt ollu n.2kk tarhassa, viihtyy hyvin siellä. Hoitajat on kivoja, eikä lapset oo suuremmin sairastellu... SE ON SE TISSIMAITO sanon mä ;)
Mitäs muuta.. no tänne mua ei kannata kauheesti odotella.. ei jaksa, ei huvita, eikä todellakaan kiinnosta uusia tietokoneen kaikkia ohjelmia kun tää galleria onnistuu aina jumittamaan meillä koko intörneetin... liikaa mainoksia ja kuvia väittää Roy, tiedä sitte missä vika, ei ainakana koneessa kun niitä on 3 ja kaikille galleria teettää samaa..
Mutta hyvää joulua *<|=)
..ja iloista uutta vuotta 2007!
Meillä tulee vuosituhannen kurjin ja tyhjin joulu.. melkeen jopa innoissani odotan sitä. En ees saanu sitä tavallista rutiinia; kolmelle lapselle joulusukka/lahjakalenteri tehdä... :´(
Mutta ainakaan vuos 2007 ei voi olla pahempi kun tämä vuosi. Vaikka kuka kuolisi niin ei tunnu enää missään! Mikään ei ainakaan voi tämän jälkeen enää mua satuttaa, ei mikään!