IRC-Galleria

Elävien kirjoissa edelleen.

Kuulumisia kyselee moni...
No suruissa edelleen - koskapa tämmöinen pommi olis sulateltavissa, tuskin koskaan, mutta oppiihan sitä elämään kaiken kanssa - jopa jättimäisen surun kanssa, vaikkei elämä niin kovin onnellista olekkaan (ainakaan kun muistaa mitä on tapahtunut).

Tietämättömille; Tony kuoli XLP -tautiin (googlettakaa xlp!) ja olisi tarvinnut kantasolusiirron jonka pikkusisko olisi siis luovuttanut, mutta... sairaalasa oli liian kiire eikä heitä huvittanut hoitaa poikaa kuntoon ja niinpä virus tuhosi keskushermoston 3 viikossa.
5 vuotias esikoispoikani eli viimeiset 2 viikkoa sokeana, vaipat päällä, ei osannut enää syödä eikä puhua, aivopaineet oli korkealla ja hänellä oli aivoverenvuoto.
Kiitmmme kovasti sairaalaa, resurssipulaa sekä onkologisen osaston ylilääkäriä poikani hoitamattomuudesta, ilman tätä "resurssipulaa" poikani eläisi.

No, mutta eipähän paljoa kitinät auta, ei tule enkelini takaisin.

Surua on siis paljon ja niin myös katkeruutta.
Valmistuin lähihoitajaksi 5/2007, sain jopa stipendin :) Päättyötyöstäni "Lapsen kuolema ja perheen tukeminen" tuli täysi vitonen - ainoa koko vuosikurssilta.

Töitä ei ole kun kotona eikä nyt ehtiskään kodin ulkopuolelle "palkka"töihin - onhan töi lähihoitaja palkkakin jopa aivan säälittävä!
Tässä on nyt niin paljon muutakin hommaa, ettei ehi töihin ;)

Hyvää kesää kaikille, nauttikaa edelleen rakkaista pupusistanne, jokainen hetki voi olla viimeinen!

Matildalle rakkaushali, samoin Ninalle <3 Meidän enkeleillä on hyvä olla, vaikka meillä ei oliskaan, PUS!

No niin...

Pitkä galleria tauko taisi olla.. 62 kommenttia x)

Eli on vähän kiirettä pidelly..
Lokakuu-joulukuu meni siellä Naistenklinikan syöpäosastolla työskennellessä, tammikuu meni kokonaan mielenkiintosesti:
joka päivä koulua ja työharjottelua kotihoidossa, elikkäs klo 7 aamulla lähdin ja klo 21 tulin kotiin. Työthän on klo 7.30-15.30
--lapset tarhasta mummilaan, jossa söin--
Koulu 17.00-20.30

Mutta nyt, OHI ON! NOLLA :D

Koulussa on vielä tunteja, mutta harjottelut on finito.
Päättötyö melkeinpä valmis, aihe siis edelleen lapsen kuolema ja perheen tukeminen. 26sivullista tekstiä on tullut ja siihen opettajat pisti stopin vaikka asiaa riittäisi vielä tuplasti lisää :D

---

Toisenlaisia kuulumisia..

IKÄVÄ! Se vaan on ja pysyy, no mihkä se nyt katoaiskaan, kun se aurinko-enkelini ei tänne tule.
Suru on ja pysyy, tyhjä aukko sydämmessä, eikä tuo taida pakkelilla täyttyä.. mikä siihenkin auttas, ehkä morkkutujaus tekis terää, vaan ei sekään käy.

Enkelinirakkaani sai luokseen tammikuun lopulla isän, ei omaansa, mutta maailman parhaan isän joka lupasi huolehtia Tonysta. Lupasi viimeisillä voimillaan näin. Siitä tulen aina olemaan kiitollinen hänelle ja hänen perheelleen <3

Kamala ikävä on myös Matildaa, mun omaa sinttiä <3 Olet rakas!
Nyt ei ole ollu yhtään aikaa mihkää, koulu ja työ vei 100% ajasta ja nyt vielä loppurutistus; päättötyö.
Sitten lähteen Vecculin suunta Tampereelle. Ehkä jo maaliskuussa - odota vaan sinttiseni, mä tuun <3

---

Kiitos kaikille muistaneille.
Muistakaa rakastaa ja helliä rakkaitanne JOKA päivä, joka hetki!
Ette te sitä nyt ymmärrä, mutta jos te menettäisitte lapsenne, miehenne tai muun rakkaimman, tajuisitte, että elämä ei ole tehty tuhlattavaksi. Ei ole tarkoitus murehtia korvasärkyjä tai ripuleja tai jotain muutenvaan turhaa ja pientä.
Ajatelkaa, että on paljon lapsensa menettäneitä, paljon lapsia jotka edelleen kamppailee syöpää tm. vastaan.
Sillouin viimeistään menee elämänkirjat sekasin. Silloin viimeistään tajuaa, mikä on tärkeää ja mikä turhanpäiväistä.

Olkaa onnellisia jokaisesta hetkestä jonka saatte viettää rakkaittenne kanssa!

..ainakin fyysisesti.

Sitä kun kuvittelee, että lapsen kuoleman jälkeen ensin on paha vaihe ja ISO suru joka pikku hiljaa helpotaa.. ei se niin mene. Tuska vaan kasvaa päiväpäivältä, jokainen päivä on kauempana siitä hetkestä kun Tony vielä oli täällä, nuuhkutettavana, halittavana, nauravaisevana.
Ei ole enää niin, ei ole. Tony on enää kaunis muisto, niin kaunis ja niin arkja ettei sitä juurikaan uskalla muistellla, menetys sattuu liikaa.

Jos vaan voisin, hankkisin jotain unohtamislääkettä. Kaikki muut keinot on kokeiltu pärjätäkseni tän asian kanssa, mikään ei auta.
Sellasena päivänä kun touhuan, teen kotihommia, päättötyötä, käyn koulussa tai muualla, saan ajatukseni kanavoitua siihen enkä Tonyyn, mutta kun ei.. ei joka päivä ole ohjelmaa, joululoma.
Jos vaan voisin, tekisin 12 tuntisia työpäiviä, jäisin sinne nukkumaan ja aloittaisin joka päivä saman rutiinin töissä. Se ei vaan käy. Tatu ja Nette tarvii mammaa...

Ei oo aikaa eikä varaa olla itsekäs, ajatella itseään.. jos voisinkin niin tehdä, sanoisin kaikille heippa. Kun se vaan ei mene niin. Tatun ja Neten tarvii saada pitää äitinsä, ei auta vaikka kuinka tietäisin että MUN elämä ei ole elämää ilman Tonya.
Se on vajaavaista elämää. Eikä se edes muuksi koskaan muutu - et tosi ilonen tulevaisuus mullakin edessä.
On vaan pakko oppia elämään ilman Tonya, vajaavaisena, revittynä, rikottuna, ilman että kukaan voi koskaan korjata. Semmosta ihmeliimaa ei olekkaan joka mua enää paikkaisi - Tonya kun ei takasin voi saada.

Työharjottelu meni hyvin, sain hyvät arvostelut ja nyt mulla alkaa 1.1.2007 seuraava harjottelu josta joudun antamaan näytön joka siis tekee sen että oon valmistunut kunhan koulunpenkin hinkuttamiset loppuu siinä maaliskuussa. Teen siis tammi-maaliskuun koulua ja harjottelua samalla, nin saan opinnot nopsempaa valmiiks.

Tatu ja Nette on nyt ollu n.2kk tarhassa, viihtyy hyvin siellä. Hoitajat on kivoja, eikä lapset oo suuremmin sairastellu... SE ON SE TISSIMAITO sanon mä ;)

Mitäs muuta.. no tänne mua ei kannata kauheesti odotella.. ei jaksa, ei huvita, eikä todellakaan kiinnosta uusia tietokoneen kaikkia ohjelmia kun tää galleria onnistuu aina jumittamaan meillä koko intörneetin... liikaa mainoksia ja kuvia väittää Roy, tiedä sitte missä vika, ei ainakana koneessa kun niitä on 3 ja kaikille galleria teettää samaa..

Mutta hyvää joulua *<|=)
..ja iloista uutta vuotta 2007!

Meillä tulee vuosituhannen kurjin ja tyhjin joulu.. melkeen jopa innoissani odotan sitä. En ees saanu sitä tavallista rutiinia; kolmelle lapselle joulusukka/lahjakalenteri tehdä... :´(

Mutta ainakaan vuos 2007 ei voi olla pahempi kun tämä vuosi. Vaikka kuka kuolisi niin ei tunnu enää missään! Mikään ei ainakaan voi tämän jälkeen enää mua satuttaa, ei mikään!

KUULUMISIA:

ei meinaa tottua ikinä tähän västymykseen.. lasten kanssahan heräiltiin 7-8 aikaan, nyt mä herään 6.00, 7.30 alkaa työvuoro joka loppuu 15.30.
Onnellista on jos oon vaan aamuvuoroissa mut ei, kun teen myös iltaa joka loppuu 21.30 ja seuraavana aamuna ois taas kuuden herätys aamuvuoroon.. Koska bussimatkakin kestää reilu 45min niin loistokkaaksi jää yöunet :/

Harjottelussa on ollut mukavaa. Ihana kun joku terminaalivaiheen potilas jaksaa jutella ja saa ehkä pienen hymynkin huulille :)

Lähihoitaja siis musta tulee tällä koulutuksella, mutta en kyllä siihen duuniin jää. Luen ittseni kätilöks joksi oon aina halunnu. Lääkärin ammatti olis kans kiva, mut ei pää riitä siihen :/ Tai no kirurgi tai patologi lähinnä, terveyskeskuslääkärit on kakkapäitä nimittäin x)

---

Nette nukku viime yönä tosi huonosti, alkoi illalla yksimään ja yöllä haukko hengitystä kun makuuasennossa ei sanu henkeä :/ Nukuttiin aika istualtaan yö sitten, tai no "nukuttiin".
Aamulla terv.keskukseen jossa sai spiiralla Ventolinea ja 20mg Prednisolon. Autto kaiketi vähän... Tulee silti varmaan loistava yö, kun ei ehditty apteekkiin hakee Pronaxenia eikä Ventolinea :/ Huomenna sitten.... Onneks ne on mikstuurana joten vähän helpompaa kun tabletti tai inhalaatiomuodot ton ikäselle.

---

Ihan pakko kirjottaa vielä meidän osaston ammattisanastoa kun olin ihan sekasin niiden kanssa alkuun, kamalasti uusia sanoja jotka piti tajuta kun luki potilaan papereita joka aamu. Puoletkaan ei viel oo avautunu (varsinkaan ne diagnoosit..) mut paljon sanoi on jopa jääny päähän...
Tässä osa.. (ja ne löytää googlella jos kiinnostaa;) )

fossa Douglas
Cervix
Corpus
peritoneum
adnexiitti
aspiraatio
hemostaasi
palliatiivinen (joka on tuttu Kultakeijun luona vierailusta Tampereelta)
kuratiivinen

Sit oon päässy tekee paljon juttuja
-nähny askitespunktion
-tyhjennelly askitesnesteitä (dreeni vatsaontelossa), munuaisen sisältöjä (katetrit munuaisissa),
-foleyn poistoa
-dreenin poistoa
-viggon poistoa
-l-skopia potilaan hakua heräämöstä ja hoitamista (seuranta)
-seurannu vaginaan tähdättyä (sisäistä) sädehoitoa
-Klyxiä (peräruiske) pistelly harva se päivä xD
-suihkussa auttamista ym.

Mitään erityisen haastavaa kun tämä kakka ammatti ei anna tehdä, eli lääkehoito, pistämiset (i.m., i.v.) hoitaa sairaanhoitaja/kätilö
Tyhmää sinällään, sillä mä kyllä hallitsen niin lääkehoidon sekä pistämisetkin, mut ei, edes heparointia en saa tehä vaikka mulla on todistus siitäkin :/

---

Nette ja Tatu on viihtynyt hyvin tarhassa. se on sellanen ympärivuorokautinen ja ihan ok paikka. Varsinainen laitos kuten päiväkodit tuuppaa olemaan. Siirrän ne heti kun pystyn pph:lle!!
ja kuten huomaa, tarhassa liikkuu pöpöt... heti Nette kipeenä kun sinne on joutunu :(
Kyllä vaan oman mamma hoito on parasta lapselle <3 Ehkä sit keväällä... sais vaan ny koulun äkkiä hoidettuu pois päiväjärjestyksestä..

..ei siis ainuttakaan vauvaa... tämä on gynegologisten syöpien osasto ;)
Kipeitä naisia siis hoivailen vauvoista ei tietookaan. Mutta palkitsevaa on tämäkin, jokainen hymy on saavutus, ottaen huomioon että täällä ei yleiskunto useinkaan ole potilailla mikään hyvä sytostaattien ja sädehoitojen takia.

Oon siis alottanu 23.pv työharjottelun Naistenklinikalla joten siksi mua ei täällä pahemmin galleriasa näy. 3 vuorotyö + lapset + koti ja joskus tarttis nukkuakin..

..eikä siis ollut kun 62 kommenttia tullu 5 päivässä x))))

Nolla nolla nolla... tänään täällä huomenna poissa...

Pariskunnille:

1. Mistä lähtien yhdessä? - 19.5.2000
2. Onko hän sinun ensimmäinen seurustelukumppanisi? - No ei kyl
3. Oletteko kihloissa? - 24.12.2000
4. Asutteko yhdessä? - Joo
5. Jos ette, suunnitteletteko sitä? -
6. Kumpi "löysi" kumman? - Royn exä meidät paritti.. x)
7. Oletko ajatellut tulevaisuutta vakavasti hänen kanssaan? - Sitähän voi miettiä :D
8. Hänen paras puolensa? - Lapsentekotaidot ilmeisesti :D
9. Huonoin? - tupakointi
10. Riitelettekö usein? - ei oikeestaa koskaa
11. Oletteko samanlaisia? - ei
12. Millainen suhteenne on, (kaverillinen, alkuhuumaa vastaava...)? - Varmaankin aika kaverillinen tätä nykyä
13. Uskotko yhteiseen tulevaisuuteen? - Tollasta kun on paha mennä sanoo ku edes huomista ei voi ennustaa
14. Uskooko hän? - kaiketi
15. Paljonko teillä on ikäeroa? - 2v10kk3pv
16. Luotatteko toisiinne? - Ei ihan kaikessa
17. Mikä hänen lempi värinsä on? - No jaa-a?
18. Entä mitä hän harrasti pienenä? - Jotain pienoisautojen rakentelua?
19. Mikä on teille mieluisinta: yhdessä olo aivan rauhassa, huvipuistoretki vaiko bileet? - No ei mikään noista
20. Häiritsevätkö jotkin ystävät suhdettanne? - Ei
21. Kaipaatko ikinä sinkkuelämää? - joskus
22. Onko muut ystävyys suhteet kärsineet suhteenne aikana? - Eipä kai
23. Kumpi on tossun alla? - En ainakaan minä
24. Vaihtaisitko kultasi Vin Dieseliin? - Parempi varmaan olla vastaamatta x)
25. Asia, joka yhdistää teitä, (mikä pitää teidät yhdessä)? - Helppous, tottumus, lapset....
26. Minkälaisia lahjoja olet saanut häneltä? - Kalevalan sydän riipus ja sormus, 2 hopeista ruusua, epilaattori xD
27. Hän sinulta? - vaatteita, suomileijona koruja ja paras varmaan oli zippo "ninniltä 10.10.2000 ja toisella puolella roy 20v"
28. Tunnetteko hyvin toistenne vanhempia, isovanhempia...? - Joo
29. Unelma lomanne? - Ei oo käyty, mut kaikki varmaan kävis ainakin nyt..
30. Oletteko puhuneet lapsista, avioliitosta, kihloista...? - Kaikki onpi jo saavutettu

Lue huolellisesti läpi, tämä on tosi outo juttu!

1) Nimessä New York City on 11 kirjainta

2) Nimessä Afghanistan on 11 kirjainta

3) Ramsin Yuseb:in nimessä (Terroristi joka suunnitteli Twin Towers:in tuhoamisen 1993) on 11 kirjainta

4) George W Bush:in nimessä on 11 kirjainta

Tämä voisi tähän saakka olla pelkkä sattuma, mutta lue eteenpäin,
juttu muuttuu kiinnostavammaksi:

1. New York on 11. osavaltio

2. Lentokoneessa numero 11 oli 92 matkustajaa
( 9 + 2 = 11 )

3. Lentokoneessa numero 77, joka myös törmäsi Twin Towers:iin, oli 65 matkustajaa
( 6 + 5 = 11 )

4. Tragedia tapahtui 11 syyskuuta, myöskin tunnettuna 9/11
( 9 + 1 + 1 = 11 )

5. Niin kun varmaan myöskin tiedät, "US emergency services:in" puhelinnumero on 911
( 9 + 1 + 1 = 11 )

Edelleen vain pelkkiä sattumia? Jatka lukemista!

1) Yhteenlaskettu uhrimäärä molemmista lentokoneista jotka törmäsivät Twin Towers:iin oli 254
( 2 + 5 + 4 = 11 )

2) 11 Syyskuu on 254:s päivä vuodessa
( 2 + 5 + 4 = 11 )

3) Pommitus Madridissa tapahtui 3.11.2004
( 3 + 1 + 1 + 2 + 0 + 0 + 4 = 11 )

4) Tragedia Madridissa tapahtui 911 päivää Twin Towers tragedian jälkeen.
( 9 + 1 + 1 = 11 )

Nyt tulee jotain vielä oudompaa:

USA:n eniten tunnettu symboli, Stars & Stripes:in jälkeen, on kotka.

Seuraava säkeistö on otettu Islamin pyhästä kirjasta, Koraanista:


For it is written that a son of Arabia would awaken a fearsome Eagle.
The wrath of the Eagle would be felt throughout the lands of Allah
and while some of the people trembled in despair still more rejoiced:
For the wrath of the Eagle cleansed the lands of Allah and there was peace.

Tämä oli siis säkeistö numero 9.11 Koraanissa.

Luuletko edelleen että kaikki tämä on pelkkä yhteensattuma? Kokeile tätä:

Ava Microsoft Word ja tee seuraava:

1. Kirjoita isoilla kirjaimilla: Q33 NY. Tämä on ensimmäisen lentokoneen numero joka törmäsi Twin Towers:iin.
2. "Mustaa" Q33 NY
3. Vaihda fontin koko numeroon 48
4. Vaihda fontti WINDINGS:iin (Esim. WINDINGS 1)
Pelottavaa! Eikö?

Olin Tatun kanssa helsinki reissulla, treffattiin Tarinainen, käytiin kahvilla ja höpöteltiin :)

ai niin.. 2+ JA vauva-lehden av:lle tiedoksi: TARINAINEN OLI HELSINGISSÄ, SE JOI IHMEKAHVIA JOKA OLI ALUKS TOSI KUUMAA JA SÖI IHAN PIENEN SUKLAANKIN! SIIS USKOKAA TAI ÄLKÄÄ MUT MÄ NÄIN!!!!!! :D