IRC-Galleria

Hei. Minä menen nyt nukkumaan. Hyvää yötä kaikki jotka joskus nämä sanat kohtaavat.

Tänä vuonna minä aion liikkua ulkona ja katsella nurmikkoa kun se kasvaa.

Saan myös ystäviä ja punaisia ilmapalloja. Sitten maalaan ne sinisiksi ja päästän taivaalle
että ne muuttuisivat pilviksi ja sataisivat takaisin poistaen kaiken saasteen kaupunkien taivailta.


^_______________________________________________________^

unirytmit on sekavia mut silti jotenkin selkeitä. herää sit ja menee nukkuun sit kun saavuttaa sen tilan et rytmi on riittävän sekava ollakseen melkein säännöllinen. Oikeestaan sekavuus on mielentila jossa on äärimmäinen luovuus ja aikaansaamattomuus samaan aikaan päällä. Ainakin yks niistä sekavuuden tiloista on sellainen. Niitä on monia ja ne voi luokitella erilaisten dominoivien substanssien kautta jotka ilmaantuu maailmankuvaan kehon kautta erinäisten lähteiden alullepanemina. Dopamiini on se yks termi ja se vasta sekavaa onkin. Ihminen tuo suuri orgaanisten päihteiden ystävä. Jokainen meistä on kävelevä huumetehdas,kohta jenkit metsästää jo yksittäisiä henkilöitä. War on humans, say no to drugs. Ihmisiltä poistetaan aivojen kemialliset rauhaset ja tilalle syötetään valtion kehittämä säännöstelijä jota pitää täydentää apteekin roinalla. Työssäkäyvät saavat ilmaisia annoksia mutta palkkaa ei tule. Taistellaan huumeilla huumeita vastaan. Suurilla areenoilla kuten antiikin aikoina kuosipäät huitovat erilaisilla aseilla ja yleisö katsoo lamaantuneena samalla innostuksella mitä katsoo huomenta suomi ohjelmaa juuri heränneenä. Tuijottaa sitä pientä kelloa ruudussa ja koittaa keskittyä ääniin ettei nukahda uudelleen.Väkivalta on jo nähty antakaa muuta päihdettä.Lisätkää terrorismia ettei ihmiset turhaudu. Loton tilalle random mielivaltaisia teloituksia niin ihmiset pysyvät aktiivisina ja hillitsevät nihilistisen ilonsa. Kaikille kuninkaan arvo ja paperit joissa on todistus siitä. Te kaikki olette nyt paaveja teillä on valta uskoa ja laittaa uskomaan.

Päiväkirjaani kirjoitan, rakkoisilla sormilla kirjoitan lal lal laa olen sosiopaatti
en liiku ulkona ajelen mielessäni autolla , ympyrää ympyrää elämä lagaa ja pihalla sataa,
sataa pihalla huonoa riimia , suoraan kolmannesta silmästä, sinisistä suomalaisista aatteellisista silmistä, enhän sentään arjalainen, ollenkaan mikään natsi ole , nyt menee jo meemien puolelle pasilaa olen katsonut,anteeksi siitä kaikille, nopeasti ne käyttäytymismallit etenee ja niin kirjoituskin
harhailee ei pysy harhaisen aatteni sisällä enää alun perin harhaileva kirjoitus jolla kuitenkin oli rajattu alue. Onko lyhyt hyvä vai pitkä parempi , no katsotaan minkä pituinen siitä saadaan, millä kombinaatiolla taion ihmisten mieleen oudot kuvat ja kierot visiot omista toiveistaan tai unistaan.

Olen lal lal laa sosiopaatti juoskaa pakoon kun näette kadulla
minä kiva ihminen olen niin kiva kiva että olen kiva, kirjaimien yhdistelmä ja numeroiden kauhu
lapsena olin aikuinen ja aikuisena lapsi. Olen käänteinen ja mutkalla. Myös jalkani puutuvat helposti
jos on kylmä ja kumisaappaat jalassa seison avannossa kun vaari onkii vieressä käyttää minua syöttinä.

Näin se menee elämä alkaa ja sitten se loppuu ja välissä on jotain kaaosta ja alkeellista jokeltamista.

Meitsi istuu maailman katolla. Jalat roikkuu tyhjyyteen alapuolella.
Täällä sataa perhosia. Kukaan ei kestä huutoa, kaikilla on ikuinen krapula.

Ainoo tekeminen on nauraa itselleen ja kosketella muiden kitaraoiden puupintaa ja kuunnella
e kielen matalaa huminaa.

Voisin puhua päihteiden käytöstä mutta ei tarvi. Ihmiskunta on kun ne 3 apinaa.
Kuuro,mykkä ja sokea. Sillä on kivaa ja se on kuosissa.

Miksei kuolema ole hauska tapahtuma.
Nauraahan ihminen aivosolujen tuhoutuessakin. Oikein ilostuu suuresti.

Ehkä se on. Ehkä me otetaan liian vakavasti kaikki.
Ehkä mä kirjotan nyt turhan paskaa asiaa.
En mitätöi tai ennusta. Minä vain koen.

Selitän sanoista ja väännän visioista.

Antakaa mennä. Eläkää.

Kaikki on tässä.
Hetkeni ovat saapuneet. Täydellinen tietoisuus ja ymmärrys.
selviää kuinka sekaisin ja harhainen on jokaisella kirkkauden hetkellä.

Ymmärtää että suru on vain surua.

Ei ole kosmista valumaa tai portaalia toiseen syntymään.

Minä kaipaan niin menetyksiäni.

Jokaista vaihtoehtoista totuutta ja syntymää.

Olen kaikkeuden lapsi enkä ole
ollut avoin mahdollisuuksille.

Otan vastaan mutta hylkään jos se on mahdollista.

Minä olen täynnä surua jonka naamioin iloksi
koko elämäni on purkissa ja se vuotaa ylitse.

Olen sentään täynnä jotain.
tyhjyys olisi luultavasti todella suunnatonta.

Silloin kun löytää niin kadottaa kaiken.

Haluaa pitää ja tukahduttaa.

Haluaa saada itselleen sen kauneuden joka lähtee muista.

Haluaa olla jotain muuta kuin on.

Ei ymmärrä yhteyttään muihin.
Sitä pientä eroavaisuutta jota ei ole olemassa.

Kaikki on niin selvää ettei sitä
voi selittää kenellekään.

Kaikkeutta ei voi perustella.
Tietoa ei voi perustella.

On vain kuvitelmien rakennelmia
joiden kulisseissa elämme.

Hengitystä universaaliin rytmiin
jossa kaikkien liike muuttuu yhdeksi polyrytmiksi.

kaikki teot ja sanat yhdeksi massaksi.

Jumalien jalat ihmisten liisterissä.

Elämät kumisaappaiden pohjissa

maailmankaikkeuden sateessa.

Tänään soitan kitaraa ja soitan hieman lisää kitaraa ja soitan taas kitaraa.

Hei. Minä olen yksinäinen mutta en halua nähdä ihmisiä.

Minä kaipaan asioita mutta en halua jäädä niiden sisään piiloon.

Minä olen konflikti ristiriita ja väsynyt.


Kaipaan hetkiä joissa olen utelias rohkea ja voin jakaa sen toisen ihmisen kanssa.

Sellainen energiavirta molemminpuolisesti,sivuttaen jotain jaettua omistamisen tahtoa.

Kosmisuutta ja rakkautta näiden hetkien sijaan.

Minä olen matkalla.


Nyt tuntuu kuin olisin menettänyt jotain.
Ajatukset riistävät voimasi ja antavat ne yhtä helposti takaisin.

Olen kaikkea mitä haluan.

Maailma on varsin pieni paikka jos elää todellisuudessa.

munkit laulavat pääni sisällä
rukouksia tuntemattomalle jumalalle

kohde löytyy kun heittää kaiken ilmaan

olemme sekaisin elämästä

kurkkulaulua yksin metsässä kohtaamassa pelkoja

yhteiskunta ei anna mahdollisuutta henkilökohtaiseen puhdistumiseen

tekosyitä on liikaa eikä ole mitään mihin tarttua

Sinä itse et halua puhdistautua tai kohdata pelkojasi

Silmät kiinni

metsä

aurinko

uni

kuolema syntymä herääminen

aamu tai ikuisuus

joka tapauksessa jokainen päivä on mahtava

koostui se sitten kivusta tai hyvinvoinnista

Kyse on mielentilasta
se määrittää maailmasi

Ne jotka seuraavat kehon tilaa
ovat onnettomia koska
kuluminen on jokaista hetkeä.

Hyvää yötä.

prologi

Olen tässä vaihtoehtojen alussa.
Minä olen tässä tilassa tässä paikassa en hetkessä.
Kirjoitan sisältöä joka antaa minulle tekemistä.
Purkaa ahdistukseni ja sisäiset paineeni sanoiksi
ja epämääräiseksi ajatusten lasimurskaksi.

Niitä voi kauhoa ja niitä voi katsoa
ne tekevät haavoja jos yrittää ymmärtää niiden muodostaman kuvion
järjestelee niitä käsin kunnes viiltää auki jokaisen huokosensa ihosta
mutta ei vuoda verta.


Mitä se tarkoittaa?

1.

Olet jo kuollut? Et ole elänyt ? Olet syntynyt mutta et ole saanut injektiota joka sisältää tunteet?

Olet tulevaisuus ja ihmisen progressiivisen tiedehurmion onni?

Sinä olet muiden muistioissa tuhansilla tietokoneilla
numeroina sinä olet tunteina ja kasvoina sumeina muistikuvina
humalaisten päässä. Sinä olet monessa paikassa
ja kun kuolet tilastotieteen mukaan kukaan ei välitä.

Meitä on paljon sinä olet yksilö mutta ainoa joka siitä
juhlii olet sinä. ihmiset ympärilläsi ovat hetkellisiä
mutta hekin ovat poistumassa siitä hetkestä lähtien kun tapaat heidät.


Olemme vieraita ja muodostamme massiivisen harhan
jokainen omanlaisensa jota muut ruokkivat
ja jotkut yrittävät purkaa.

Selitämme kommunikaation tasolla joka
vain hämmentää koska emme pysty täydentämään toisiamme
parhaat keskustelut käydään kun kukaan ei puhu mitään
ja kaikki vain tuntevat.

Minussa on kipua. sairauksia
unelmia ja pakkomielteisia saavuttamisen toiveita.

Minussa on oltava jotain jotta voin elää hetken.
Minä en ole vapautunut. Jos olisin minä olisin
aina paikalla ja soittaisin elämää kaikille.

Vaihtoehtoisesti olisin luolassa hymyilemässä
tai yrittämässä ennen aikaista kehosta poistumista ilman kuolemaa.

epilogi

Olemme jatkuvasti piiloutumassa massaan
kuin vajaa älyinen hamsteri piiloutuu vessapaperi rullaan.

Minä olen se vajaa älyinen hamsteri sinä myös olet se vajaa älyinen hamsteri.
Me kaikki yhdessä sulaudumme massaan joka on muutos ja yritämme olla viisaita
tietää miten elää ja leikkiä tässä sorron ja epätoivon yhteiskunnassa.
Silti olemme yhdessä vajaa älyinen hamsteri.

hamsteri nakkikioskilla
hamsteri kaupassa
hamsteri paskalla vessassa
hamsteri kotona koneella
hamsteri töissä kahdeksasta neljään
hamsteri pankissa ottamassa lainaa
hamsteri naamat baarissa
hamsteri tv:n ääressä kotona
hamsteri joka vitun paikassa tekemässä jotain järjetöntä
hamsteri ihan vitun sama

Heräsin tässä. Keho tuntuu hieman aamuiselta vielä. Se nukkuu ja paino kasvaa
kun uni poistuu hiljaa sinne mistä tuleekin. Tietoisuus herää. Kehossa ja mielessä se häviää samaa vauhtia. Tyhmentyminen on autuasta koska sitä ei tiedosta. Vaikka tiedostaa se ei haittaa enää.

Tämän päivän päämääriä on heti valmistumassa. Tarvitsen tavotteita neuroottisen ohjelman jolle elän.
Jotain tekemistä jolla on päämäärä. Se on jo määritetty. Ensimäisesta toiseen. Katso dokumentti. Syö. Soita kitaraa illalla ehkä reenit tai sitten ei. Reenit korvaa dyykkaus jos niitä ei ole. En ole kellonmukaan

toimiva ihminen paitsi pakonalaisuudessa. Olen tehtävien mukaan toimiva ihminen.
Olen neuroottinen ehkä asteella 4 jos asteikko on kymmenen.

Minä näin unta ja muistan jopa.
En ole hetkeen muistanut unia.
Tein taas sitä samaa mitä aina.
Liukumista maalla. Lentämisen vastakohta.
Vauhti on vain todella suuri siinä.
Koitin toistaa sen näyttäen muille.
Mutta en osannut.
Siinä vaiheessa olisi pitänyt tajuta että olen unessa.
En tajunnut. Itsetuntemukseni on tyhmä.

Unissani on ollut kitaroita normaalia enemmän.
Se on positiivista. Muutenkin kaiken aikani
pitäisi niiden kanssa toimimiseen käyttää.

Nyt poistun ja toteutan ensimmäisen päivän tehtävistäni.
Toivon että muutkin elävät hyvin ja onnellisesti.