Korvatunturilla ei tapahdu mitään. Joulupukki on ryypännyt taas melkein kuukauden putkeen, eikä tunnelin päässä näy vieläkään valoa. Joka aamu, kun ukko herää, hän hakee uuden lekan Kossua ja alkaa särpimään sitä lämpimikseen. Nyt kuitenkin alkaa Joulumuorilla naisille tyypilliseen tapaan tulemaan mitta täyteen, ja ukon on aika olla jonkun aikaa selvin päin. Parin viikon päästähän sen pitäisi jo kiertää maailman kaikki kodit muutamassa tunnissa. Siihen ei Joulupukkikaan pysty kännissä.
Puolen päivän aikoihin muori leipoo korvatunturilla ruisleipää ja rieskaa, kun krapulainen valkoparta tallustelee silmät punottaen keittiöön. Ensimmäinen osoite, mihin tämä juoppoutunut jumalolento suunnistaa, on vessa. Ensin sieltä kuuluu kuolinkorinaa muistuttava oksennuksen ääni ja sen jälkeen tasainen voivotus ja löysän krapulapaskan valuminen vessanpönttöön.
Aamun tyhjennyssession jälkeen onkin Pukin taas aika alkaa täyttämään itseään, nimittäin päätään viinalla. Pukki löntystelee keittiön nurkassa olevalle kaapille ja avaa yläkaapin oven, mutta "MITÄ VITTUA!" kajahtaa saman tien koko tuvassa niin, että keittiöstä hajoaa ikkunat ja pari vanhinta kahvikuppia.
- Tuoremehua, perkele! Missä on meikäläisen aamukossu? Muori, saatana, sinäkös se olet viinani piitottanut, kukas muukaan? Missä se pottu on!?, raivosi pukki emännälleen
- Viinat annoin tontuille juotavaksi, ja tässä talossa alkaa nyt selvät päivät. Enää ei juoda viinaa päivät pitkät ja ammuskella poroja ilmakiväärillä huvin vuoksi. Enää ei istuta pubissa vanhojen juoppojen kanssa ja käydä huorissa! Ei, Pukkiseni, sinä olet Joulupukki ja silloin sisä teet joulun, ripitti Muori ukkoaan.
Pukki alkoi ottaa kierroksia, sen näki silmistä, silmien väriseksi punertuvasta naamasta ja punaisten silmien siristymisestä viiruiksi. Ja kuten suomalisen miehen tuleekin, huusi pukki raivoisasti "Akkaa turpaan!", nappasi seinustalta leipälapion ja kohotti sen lyödäkseen julkeaa emäntäänsä. Naiset ovat kuitenkin ovelia, ja kuten Joulupukki on miehistä miehisin ja pukein, on Joulumuori naisista naisellisin ja ovelin. Samassa, kun Pukki kaappasi leipälapion, kiljaisi Muori ihastuksesta "Onpa sinulla valtavat hauikset, enpä muistanutkaan, kuinka komeat ne ovatkaan, ennen kuin nyt kun taas pitkästä aikaa tartuit työhön. Ja kiitos, leipälapiota minä juuri tarvitsinkin, katsos kun leivät pitää laittaa uuniin." Kehumisesta hämmentyneenä Pukki unohti, että hänen piti piestä eukkonsa siniseksi ja sen sijaan laittoikin ruisleivät hölmistyneen näköisenä uuniin. Kun leivät olivat uunissa, alkoi muori lirkuttaa: "Leivät ovat uunissa aika pitkään, mitäs me sillä aikaa keksimme?" Samalla muori hiukan avasi paitansa kaula-aukkoa ja käpertyi Pukin syliin siten, että Pukki ei voinut olla tuntematta Muorin takapuolen hieroutuvan jäykistyvää pippeliään vasten. Kohta Pukki puskikin ainoalla sarvellaan sellaisella raivolla, ettei Korvatunturilla oltu kuukausiin kuultu.
- sarvet tanassa leipää syövä Oronen