Pakkasta vihdoinkin. Pakkanen tarkoittaa jäätä ja lunta, ja se taas tarkoittaa mäenlaskua ja hiihtämistä. Eemeli-tonttu päätti lähteä pulkkamäkeen katsomaan, mitä lapset tahtovat joululahjaksi. Niinpä hän hankki punaisen muovisen pulkan ja muutamalta vastaan tulleelta aikuiselta hän sai tietää lähiseudun parhaan pulkkamäen sijainnin.
Hän oli ainoa paikalla, mutta tiesi lapsilla olevan vielä tähän aikaan vuodesta koulua ja muita hommia päivisin, joten hän päätti laskea muutaman koevedon yksinään ennen kuin lapset tulevat paikalle. Hetken kuluttua Eemeli näkikin ohi kulkevan lauman pieniä lapsia reput selässä. Eemeli ilahtui, koska nyt hän alkaisi saasa seuraa pulkkamäkeen. Hän meni kysymään lapsilta, tulisivatko he laskemaan. "Ei ehditä ku haetaan vähän mässyy nyt kaupasta ja pelataan sit Wiitä Tonin tykönä", kuului vastaus. Eemeli tiesi Wiin olevan jonkinlainen pelikone, ja ajatteli lasten olleen ehkä edellisenä päivänä juuri pulkkamäessä, joten siksi he eivät jaksaneet enää tänään.
Aikaa kuitenkin kului ja Eemeli oli edelleen mäessä yksin. Oliko tässä koko kylässä edes muita lapsia, kuin nämä muutama, jotka hän aikaisemmin näki. Tontuilla on erityinen jumalallinen yhteys ihmisiin ja varsinkin lapsiin. Tällä yhteydellä Eemelikin nyt alkoi jäljittää lapsia. Hän siirtyi niin sanottuun vanhanaikaiseen tyyliin vakoilla ihmisiä, mutta tällä kertaa vain selvittääkseen, missä nämä olivat.
Eemeli alkoi kiertää lapsiperheiden asuntoja ja kerta toisensa jälkeen hän kohtasi saman näyn: lapsi istui joko televisiota katsomassa tai pelaamassa jotain konsolia tai tietokonetta.
Joululahjaidea kaikille lapsille kypsyi Eemelin päässä: Leikkimieltä.
- lapsellisen paljon tietokoneella istuva Oronen