katulamppujen valot pimeänä syysiltana
tyhjät pihat ja sateesta kostea nurmi
kaikki lapset ovat sisällä, nyt ulkona on liian kylmää ja vaarallista
humaltunut pariskunta joka kiroaa toisiaan mitä huvittavimmilla tavoilla
bussi, jonka numeroa et koskaan kännissä muista
se kulkee ohitsesi, eikä pysähdy vaikka viittaat
ehkä niin on parasta, sillä et kuitenkaan kiittäisi kuskia
sinusta tuntuu, että samalla elämäsi kulkee ohitsesi
päivä päivältä se valuu hukkaan
sinua ei kuule kukaan
olet kuin pienoislaiva lasipullossa
valmiina merelle, koskaan sinne pääsemättä
se ei ollut sinun päätettävissäsi, eihän mikään ole
eihän tämä ole edes sinun elämäsi