IRC-Galleria

Inhoa ihmisiä jotka näyttää ankoilta. Just niin, ankoilta. Sellanen joka sanoo kvaak. Pitää olla kaikissa kuvissa "nii, ymmy, mullo pusu huulet". <- tahallisia yhdys sana virheitä. Koska sekin vituttaa mua suunnattomasti. nettiauto.comin rekisteröitymisvaatimuksena on varmaan luku- ja/tai kirjoitustaidottomuus. "myydään auto jossa on pelti vanteet ja ehjä tuuli lasi". No vittu AHA!

Ärsyttää ihmiset jotka on niiiiiin tylsiä, että tuntuu kuin kattois jotain keskusteluohjelmaa jonka juontajana on Johanna Tukiainen ja vieraana Paavo Väyrynen ja ne keskustelee matoista. Argh!
Fysiikan laithan tollasessa rikkoutuu ja aika räjähtää.

Miettikääpäs sitä, aika räjähtää. Kaikki menee eteenpäin ja taaksepäin, nopeasti ja hitaasti samaan aikaan. Sellasia ihmisiä oikeesti on olemassa! "Möh, ai banaani? Mikä se on? Mitä sille tehdään?"

Kävin keskustelun sellasen ihmisen kanssa.. (klo oli noin 11 aamupäivällä)

"löysin sellase siistin ohjelman joho laitetaa miehen etu nimi ja se analysoi sen ihmisen"

-"ai siis kertoo minkälainen sen persoonallisuus on?"

"ni ja hauskaa on että nää oikeesti pitää paikkaansa! sä oot juro ja hiljanen"

-"ja jos muutan etunimeni johonkin muuhun niin en enää ole juro ja hiljainen?"

"no emmä noin syvällisiä jaksa ajatella tähän aikaan aamusta!"

-"musta on aika epäreilua, että vanhemmat päättää lapsen persoonallisuuden joskus jopa ennen lapsen syntymää"



Voi vittu oikeesti. Ja sitten. SE ON NIINPÄ EIKÄ NIIMPÄ!
Niinpä tarkoittaa samaa kuin niin juuri. Suomen kielestä ei löydy sanaa niim!

Neliraajahalvautunut skorpioni, narkoleptinen hamsteri.
Kaikki eläintarhan eläimet, yksin tai kaksin.
Nimetön siipikarja, anonyymit lentäjät.
Häkki on valmis, taistelu alkaa.

Pahalta haisevat, likaiset vanhukset.
Mudassa peseytyvät, mielisairaat punaharakat.
Vaskoolit käsissään, peilaavat menneisyyttä.
Aromeissaan säilyvät, kumihanskat.

Nahkainen kotelo, pesty paperiarkki.
Kuusen kanto, luikerteleva joki.
Kylmän ilman hikoilija, lenkkeilijä läkähtynyt.
Minä en tiedä kuka sinä olet.

Salaiset sivustaseuraajat, hiljaiset pygmit.
Hyppivät, pomppivat, iloisina nauraen.
Kuuntelet rasahduksia, katselet peiliin.
Olenko se minä, vai kenties sinä?

Välillämme tuhansia kilometrejä, meriä, maita ja vuoria.
Silti mielemme kohtaavat siellä minne sanat ei näy, ei kuulu.
Mutta sydämessäni olet, sinne sinä kuulut.
Tapaamme vielä, lupaan sen.

Ennen mahduin elämääsi, elin siellä kanssasi.
Nyt sinulla on toinen, enää en voi palata.
Ulkopuolelta olen rauhallinen, mutta sisältä olen tulessa.
Toivon sinulle kaikkea hyvää, ilman minua.

Katselen sinua, puhut kännykkään.
Kosketan sinua, puhut kännykkään.
Tuijotan silmiisi, puhut kännykkään.
Olen tässä, lähelläsi.

Neljäkymmentä volttia, kahdeksan kärrynpyörää.
Loistavaa akrobatiaa, kaasujen sekoituksia.
Hymyn kyynel, raivon ilo.
Mahdattekohan edes ymmärtää.

Kokoelma valheita, eri kokoisia, valkoisia.
Piilouduin pesukoneeseen, rakensin vaatemuurin.
Kohtelit kaltoin, oletit väärin.
En pyydä sinulta anteeksi, ikinä.