IRC-Galleria

Ollaanko yhdessä ja leikitään kotia, niinkuin silloin pienenä?
Olisin isä ja sinä olisit äiti, olisimme turvassa aina.
Keitettäisiin yhdessä teetä, katsottaisiin telkkaria.
Kietouduttaisiin, oltaisiin vaan.

Yritin selittää mitä tunnen, kuuntelit, mutta et kuullut.
Yritin uudestaan, et kuunnellut, et välittänyt.
Niin monta tilaisuutta, niin monta tuhlattua onnea.
Mutta tarvitsen sinut silti, tarvitsen.

Avauduin hetkeksi sinulle, käänsit selkäsi.
Kerroin hieman tunteistani, et kuullut sanaakaan.
Omaa persoonallisuuttaan ei voi muuttaa, olen mikä olen.
Jos en kelpaa näin, hyvästi.

Keritään yhdessä lampailta villat, sitten vietetään yhdessä yö.
Tulehan jo kotiin sieltä, sinua kaipailen.
Näytetään maailmalle persettä, nauretaan lujaa.
Tarvitsen sinua, sinä et minua.

Elän tyhjää elämääni tyhjässä asunnossa tyhjän jääkaapin hiljaa raksuttaessa.
Elämän ylämäki loppuu joskus, alkaa alamäki. Onnellisuudessa on raja, masennuksessa myös.
Onnellinen ei vain tapa itseään, masentunut voi tehdä niin. Suoraan kaaokseen rakentuu maailma.
Lohtu on kaukana, eristäytyminen lähellä. Käsi kädessä kulkee onnelliset, onnettomat yksin hiljaa.
Television ääni hukkuu tukahdutettujen tunteiden kakofoniaan.

Masentaa ja vituttaa, ollaan kaikki hetki hiljaa.
Väsyttää ja janottaa, alitajuista mainontaa.
Lihava varis, paksu harakka, tappelevat kuutamosta.
Kerää kehuja itsellesi, älä minulle.

Kuolema korjaa katalan kauneuden, rikkoo hiljaisuuden.
Ei tunne itseään, ei veljeään. On kuitenkin kuin ei välittäisi.
Sisällä palaa tuli jonka sammuttamiseen ei riitä vesi.
Aallon harjalle, pesäänsä rakentaa.

Suljen silmäni ja mietin tulevaa. Avaan silmäni ja näen vaatekaapin.
Piiloudun vaatekasan alle, suljen oven perässäni.
Homeen tuoksu hullaannuttaa, pehmeä kosketus iholla.
Vanha talo, tämä.

Hengitys kiihtyy, kämmenet hikoilee, tulee yö.
Matalan virran rannalla, kuivan pyyhkeen päällä.
Makaat maassa kuin haavoittunut peura, kylmettynyt kivi.
Katse ylös, eteenpäin.

Yksinäisyys ja kori kaljaa, melankolian eväät.
Puhtaat sulat puutuvat, laskeutuvat takatalveen.
Pakkasen jälkeen tulee aina lämmin, elämä herää.
Sama eilen, sama tänään.