IRC-Galleria

Soittakaa hautajaisissani Pachelbelin kaanon

Niin hyvässä kuin pahassa
sielujemme sodassa
voit taistoon käydä ojassa
mutta toivokaamme
että rintamalla rinta rinnan
tajuamme työmme hinnan.

Elämä on kenttä,
erilaisten taisteluiden,
sanan säilän kalisteluiden,
jolla tanssimme ilakoiden.

Pystytämme telttoja,
simasaleja velttoja,
kestitsemme toisiamme,
punniten tarkoituksiamme.

Harva meistä hymyilee,
kun kulman takana lymyilee,
päänvaiva matala,
kuolevaisuus katala.

Vaan eipä osaa jalostaa,
monikaan vaan ulostaa,
kuolemaansa kaverikseen,
vaan muuttaa pian harmikseen,
tuon perikatalan velvoitteen.

Muistakaapa kuolevanne!
vaan älköön koskaan huolenanne,
pitäkö niitä kruunajaisia,
joissa valtaistuin lasketaan kuuden jalan syvyyteen.

Hyvät ihmiset nyt neuvon teitä!
Älkää tehkö seppeleitä,
taistelutoverienne haudoille.

Vannon että on jo kruunu,
jokaisella kaatuneella,
elämänsä eläneellä,
aikaa sitten maatuneella,
murtuneella sydämellä,
joka auttoi taipaleella,
heikompaansa tantereella.