Vittu. Jumalauta. Heti kun palasin Raaheen niin illalla oli taas se vitun älämölö rappukäytävässä. Ne jotkut rumat, naapurinpoikaan ihastuneet huorat ravaa vieläkin paukuttamassa sitä ovea ja ulisemassa tuolla jotain että "Miikka heiiii... Pliis avaa....". Paloi käämit.
Hetken oli hiljaista.
Sitten se taas alkoi. Tällöin Rackham von Qlasvuo tarttui mahtikalpaansa, pyöräytti mokoman sinisen ilotapin surisemaan ja työnsi sen omaan postiluukkuunsa rämisemaan suuren ja mahtavan "VITTU!" -huudon saattelemana. Löin myös omaan oveeni lujasti antaakseni painoa häätämiskäskylle ja voimakkaan sinisen smurffivibraattorin surinalle.
Ne menivät hämilleen. Onneksi osaan tämän vielä.