IRC-Galleria

Ei mitään hätää lapset, älkää hermostuko noista teinisydämistä. :D Pitäkää vain huoli, että käytte tarkastamassa Helsingin kaupunginteatterissa Kaunottaren ja hirviön. Tulin juuri katsomasta sen ensimmäistä pääharjoitusta. Rakastin joka ikistä sekuntia siitä ja vaikka liput ovat törkeän kalliit oikeisiin esityksiin niin harkitsen vakavasti, että menisin katsomaan sen sitten jossain vaiheessa uudestaan. Ne musiikit, voi pyhä äiti sentään! Jos rakastatte Disney-version musiikkeja niin kuvitelkaa ne oikean orkesterin soittamana ja hurmaantukaa sitten vasta. Ja laulut. Ja tanssit. Ja lavasteet. Rakastuin tuohon esitykseen heti alussa, koska prologi-osuus (Olipa kerran kauan sitten kaukaisessa maassa nuori prinssi, joka asui loistavassa linnassa -osuus siis.) oli tehty jotenkin älyttömän vaikuttavasti. Ja ne kaikki muodonmuutokset vanhasta muorista haltijattareksi ja hirviöstä prinssiksi. Voi aah. Ainoa mikä häiritsi vähän oli se hirviö, koska se ei ollut samalla tavalla pelottava ja vaikuttava kuin elokuvassa vaan siitä oli tehty ennemminkin säälittävä reppana, mikä kylläkin toimii myös kun asiaa ajattelee. Gaston oli jotenkin ihanan iljettävä ja Belle (musikaalissa Bella koska koittakaa lausua tai laulaa Belle jotenkin suomalaisittain niin ettei se kuulosta naurettavalta) oli söpöllä tavalla viaton ja ihana. Ei, musikaali ei ollut yksi yhteen elokuvan kanssa, vaikka kohtaukset ja tarinan kulku olivat hyvin pitkälti samoja. Laulujen sanoitukset oli suomennettu uudelleen eli repliikit ja lyriikat eivät olleet alkuperäisestä suomennoksesta ja tietenkin lavalla on eri tehokeinot kuin piirroselokuvassa. Kuitenkin ja ehkä juuri noista syistä rakastin sitä ihan mielettömästi. Iih iih iih.