IRC-Galleria

Yay! Tulipahan todistettua, että yliopistossakin on mahdollista saada kurssista arvosana 3/5 vaikka ei olisi ikinä ymmärtänyt kurssiasioista mitään kunnolla! Go me!

Jaahas, ja huomenna taas tentti luvassa. Mekaniikan perusteet on kurssin nimi. Ja jos joku kuvittelee, että lukiomekaniikkaa voi mitenkään verrata tuohon niin tietäkää, että koko lukion mekaniikan kurssin sisältö kerrattiin tuolla kurssilla ehkä yhteensä kolmella luennolla. ;) Argh, minä en selviä.

Mutta kun se tentti on ohi niin pääsenpähän taas pitkästä aikaa käymään Tampereella.

Apua. Huomenna matemaattisten apuneuvojen tentti. Minä ehkä kuolen. Tai no en, mutta nolottaa hirveästi, että on käynyt 14 kurssia pitkää matematiikkaa lukiossa ja kirjoittanut M:n ja olen silti edelleen ihan pihalla noista jutuista. :S

Tytön musiikkimaku on nykyään suhteellisen pomppivaa laatua. En nyt osaa tehdä mitään päiväkohtaista listaa siitä, millä tavalla kuuntelemani musiikki on viime aikoina vaihdellut, mutta voin kertoa, että aamulla minun on kenties ollut pakko kuunnella joku tietty kappale joltain tietyltä bändiltä, mutta illalla en olekaan voinut kestää koko bändin tuotantoa edes sen yhden kappaleen vertaa. Mitä kaikkea sitten olen tämänkin viikon aikana kuunnellut? Tehdäänpä jonkinlaista listaa, josta tosin saattaa puuttua moniakin artisteja tai bändejä, koska inhimillisellä muistikapasiteetilla kaikkea ei vain voi muistaa.

Zen Café -vaihe oli itse asiassa joskus viime viikon lopussa. Luultavasti sunnuntaina. Se kesti ehkä kuutisen tuntia? Sitä taisi seurata Maija Vilkkumaa, joka kestikin sitten siinä muiden vaiheiden sivussa useamman päivän. Olikohan se tällä viikolla vai viime viikolla, kun minulla oli intensiivinen Sonata-vaihe? Ei sekään kestänyt tosin kuin yhden tai kaksi iltaa. Queen oli ihan ehdoton muutaman päivän ajan. Yötä kuuntelin myöskin yhtenä iltana. Celtic Circleäni kuuntelin useampanakin päivänä ihan puhtaana taustamusiikkina. The Ark oli muutaman päivän aika vahvana. Evanescence toimi pari iltaa. Moulin Rougen soundtrack soi minulla ennen viime viikonloppuna, kunnes minun oli pakko katsoa kyseinen leffa ja se sitten veikin kyseisen vaiheen mukanaan. Bon Jovia kulutin taaskin ihan muutaman tunnin. Disney-kappaleet ovat tulleet ja menneet aika laajalti. Jopa PMMP on soinut (tyttöbändit ja naisartistit taitavat olla ikuinen vähemmän salainen juttuni :D). Enyaa tuli kuunneltua ehkäpä eilen aika mukavasti. Apulanta oli jossain vaiheessa ja samoin Tehosekoitin. Alice Cooperin meinasinkin jo melkein unohtaa. Spice Girlsin jotain hittejä ja muita ysäreitä kuuntelin jonkun illan. Natalie Imbrulgia -vaihe on luultavasti tulossa ihan lähipäivinä tai -tunteina.

En tietääkseni ole tehnyt mitään, mikä selittäisi tämän musiikkityyliheittelyn noin laajalla skaalalla. En ole ihastunut, kun sitä kuitenkin joku aina kysyy, kiitos vain. On vain kaiketi vähän outo kausi ja sen mukana sitten outo musiikkimakukin. Ehkä se siitä taas.

Unohdinpa täällä tiedottaa, että saan nykyään ajaa vähän isompaakin kapistusta. Kuorma-autokortti tuli niin että napsahti. :) Be afraid, be very afraid.

Tervetuloa lapset akateemiselle uralle. Ei tarvitsekaan paljon mitään tehdä. Se myönnettäköön, ettei tarvitse kovin aikaisin herätä, mutta siinä vaiheessa kun lukujärjestys alkaa olla sellaista tasoa, että kahtena päivänä olen kuuteen asti koulussa ja yhtenä seitsemään niin eipä paljoa naurata. Tosin perjantaina on sitten tasan kaksi tuntia, mutta... Ja nuo laskuharjoitukset tappavat minut vielä jossain vaiheessa. Kahdet sellaiset takana ja toisista en meinannut tajuta mitään. En minä niitä olisi yksin osannut, mutta onneksi on fiksumpia, joilta voi kysyä apua. :) Tosin matemaattisten apuvälineiden kurssilla kaikki muutkit tuntuvat olevan lähes yhtä pihalla kuin minä, mutta ehkä sen kanssa pystyy elämään. Ei se mekaniikkakaan mitään ihan helpoimmasta päästä ole.

Koko ajan on pikkuisen ikävä. Ikävä Tykkiin, ikävä tykkiläisiä, ikävä Tamperetta ja ikävä erityisesti eräitä ihmisiä. Jatkuva ikävä ihan mihin tahansa ulkomaille. Sitten taas kun käy Tampereella niin on ikävä Helsinkiin. Ei ole elämä helppoa.

Lisäksi unimaailmani on ottanut asiakseen kiusata minua taas vaihteeksi. Olisikohan ollut toissaöinen uneni, kun lisäsi minun ikävääni taas muutamia kymmeniä prosentteja. *huokaus*

Aamulla heräsin väsyneenä ja menin TOISEEN kuorma-autoinssiin ja reputin sen ihan hilkusti. Mokomakin pysäköity pakettiauto. Sitten pakkasin ihan liikaa tavaraa mukaan kassiin Helsinkiä varten ja jouduin ottamaan puolet pois ja silti se on edelleen liian painava se kassi. Sitten myöhästyin isän kanssa siitä junasta millä minun oli tarkoitus Helsinkiin tulla ja jouduin tulemaan seuraavalla. Junassa törmäsin johonkin ulkomaalaiseen mieheen, joka yritti iskeä minua ja vakuutti että olen viehättävä ja hurmaava ja ettei hän voi kotiin päästyään lakata ajattelemasta minua. Tarjosi hän kyllä minulle kahvit ettei sen puoleen. Jotenkin vain seurustelu pelkästään englanniksi ei tunnu kovin viihtyisältä. Ei sovi minulle ainakaan tässä elämntilanteessani. Sitten raahasin sitä raskasta kassia junasta metroon ja sieltä ulos ja meinasin läkähtyä sen painon alle. Oikeasti se oli raskas vaikka minä olen vieläpä aika hyvä raahaamaan raskaita esineitä.

Sitten meinasin eksyä Rastilaan. Ostin Essolta joka sattui olemaan auki kalliilla edes jotain käteen sattuvaa ruokaa. Jotain mikropizzaa ja jogurttia. Yksi jogurttipurkeista meni tietysti matkalla rikki. Sitten jouduin raahaamaan sen raskaan kassini kolmanteen kerrokseen kämpälleni hikisenä ja likaisena ja tunsin itseni vallan viehättäväksi päästyäni viimein monen pysähdyksen jälkeen perille. Odotin kyllä kunnolla siinä vaiheessa prinssiä valkoisella ratsulla joka olisi voinut nostaa sen laukun edes ja viedä sen ylös. Tai edes hissipoikaa joka olisi tullut ilmoittamaan että rakennukseen on juuri valmistunut uutukainen hissi ja saisin olla sen testikäyttäjä. Turha toivo, turha kai sanoakaan.

Sitten tulin laittamaan tietokoneen kiinni johtoihin ja huomasin ettei ostamani melko uutukainen digiteeveekortti tietokoneeseeni toimi. Pitäisi vissiin asentaa uudestaan tai jotain ja en näillä tietotekniikkataidoillani osaa lukea ohjeita. Sitten yritin itkuisena soittaa kotiin että josko joku osaisi antaa apua niin ne eivät kuule minun ääntäni siellä toisessa päässä vaikka minä kuulen niiden. Jee. Ja tv-kortti tosiaan toimi eilen ja kännykkä toimi tänä iltana ja ne päättivät mennä yhtä aikaa toimimattomiksi kuin yhteisestä sopimuksesta. Sitten piti maksaa vielä vuokra. Nettipankin sain sentään toimimaan vaikka monien yritysten jälkeen vasta. Ensin etsin niitä tunnuksia ja salasanoja ja koitin kaikkia mahdollisia yhdistelmiä kunnes jostain ympiteipatusta kirjekuoresta löysin oikean tunnuksen ja salasanan.

Nyt sitten pidän yhteyttä kotiin sähköpostitse ja hymyilen kuin haljennut nakki kun päivä on niin epäonnistunut kuin olla vain voi. Oikeasti en haluaisi enää ikinä yhtään tällaista päivää mutta olipahan ainakin kokemus sinänsä. :D

Kotona taas jonkin aikaa. Huomenna ainakin käyn katsomassa orjapäivien kaupunkikierroksen, koska minulla on kauhea ikävä ihmisiä. Voisi käydä oikeastaan Tykkiäkin moikkaamassa. Haluaisivatkohan ne opettajat tietää, että pääsin Helsinkiin opiskelemaan fysiikkaa, vaikka ne kaikki varmaan aina kuvittelivat minun olevan täysin toivoton tapaus? :D

Uh. Huomenna ja keskiviikkona on Helsingissä opintoihin orientoiva jakso. Pitäisi tänä iltana lähteä ja huomenna löytää aamulla tie vielä yliopistolle majapaikasta jollain julkisella kulkuvälineellä. Pelottavaa.

Tytöllä on oma tietokone, ja tyttö pitää siitä ihan hirveästi. :D

Ropecon oli jälleen kerran (teinisydänteinislangivaroitus) ihkudaa <3. Tapasin paljon tuttuja ja pornopolkkasin ihan liikaa, mutta en kuitenkaan tarpeeksi. Jalka- ja käsilihasparkani. :)