Tulin pois Oulunsalosta kouluttamasta asiakkaita. Olihan vinkeää. Edellisen kerran olen leikkinyt opettajaa yli kuusi vuotta sitten. Hyvin se meni kuitenkin, kun tuntee alansa. Aluksi jänskätti kyllä, kun softat vittuili.
Koko viikon on juilinut päätä. Omituista särkyä, mikä konkretisoituu aina aivastaessa. Ihan kuin päälaella, kallon vasemmalla puolella olisi lasinen kupla, mikä voi poksahtaa jos liikaa pärskii. Ehkäpä se on verisuoni, mikä tahtoo räjähtää. Isoäidille kävi niin ja tuli halvaus ja sitten noutaja. Hän tosin oli ysikymppisen kypsässä iässä.
Pitäisi päästä taas teatteriin, hyväilemään pintoja valolla. Muuten tulee näppylöitä. Sosiaalinen elämä on kuristunut työpaikalle.