Ja jostain syystä heijastan sen syömiseen ja ajatuskin ruuasta on vastenmielinen. En voi syödä, ei ole ruokahalua. Pelkään, että siitä tulee huono olo tai maha pipiksi, mutten silti pysty syömään. En vaan jaksa. Se vie liikaa energiaa, ruuanlaittaminen siis. Leivän voitelukin rasittaa. Playn kaataminen kurkkuun kyllä muuten sujuu...
Olen muutenkin nykyään yliherkkä... Kuka rupeaa itkemään, kun kuuntelee Antti Tuiskua? Ehkä Tito vain. Mutta kun se oli niin surullinen laulu.