IRC-Galleria

Alkutarina edellisessä.


Mutta sillä välin kun alkuperäinen kertoja silmittömän ihmisvihan ja trollauksen täyttämässä vahingonilossa päätti tarinaa, Paavon kotiin palkatut sairaanhoitajat ryntäsivät huoneeseen. Kiivettyään ja kiemurreltuaan Paavon suvun yli he alkoivat elvyttää Paavoa.
Sekunnit matelivat, kun Paavon sankka suku seurasi jännityksessä elvytystä. Sitten kuului piippaus. Kohta toinenkin. Sen jälkeen piippaukset kiihtyivät, kun kone ilmoitti että Paavon sydän toimii taas. Paavo oli sittenkin elossa. Suku huokaisi helpotuksesta ja kiitti sairaanhoitajia ripeästä toiminnasta. Kun hoitajat olivat poistuneet, tilanne rauhoittui taas. Paavo nousi vapisten sängystä. Hän pyysi poikaansa taluttamaan hänet ikkunan luo, jotta voisi katsella luontoa. Katsoessaan ulos Paavo ajatteli: "Kauankohan enää kestän tätä?".
YHTÄKKIÄ, NINJOJA. TUHANSIA NINJOJA. Paavon talo oli saarrettu. "Nyt ne sitten iskevät.", kuiskasi Paavo kauhun vallassa. "Juuri heikoimmalla hetkelläni." Paavon suku oli tyrmistynyt. Kukaan heistä ei uskaltanut sanoa mitään. "Ei, tämä ei voi päättyä näin", Paavo sanoi. Ninjat tappaisivat hänet ja koko hänen sukunsa juuri siihen taloon. Kaikki Paavon elämänsä aikana tekemä työ olisi turhaa. "He eivät voi tehdä näin. Minä en anna heidän tehdä sitä!"
Yhtäkkiä Paavon silmissä syttyi outo kiilto. Hän lakkasi vapisemasta. Hänen kätensä menivät nyrkkiin. Hän nosti päänsä kumarasta. Paavo kääntyi kohti sukulaisiaan. "Talon alla on bunkkeri. Siellä olette turvassa. Mutta ennen kuin menette, minulla on teille eräs tehtävä."
Kohta, kun viimeinenkin jälkeläinen oli mennyt bunkkeriin, Paavo sulki teräsoven ja veti syvään henkeä. Hän tiesi mitä hänen pitää tehdä.
Vähän ajan kuluttua talon ulko-ovi aukesi, ja pihalla odottavat ninjat valpastuivat. Ovella seisoi Paavo tyynen rauhallisena. Hän ei enää pelännyt. Olihan hän valmistautunut tähän jo pitkän aikaa. Hänen suunsa kohosi ilkeään virneeseen. "Antaa tulla, paskiaiset!" Paavo huusi.
Ensimmäinen ninja lähti hyökkäykseen. Hän lähestyi Paavoa salamannopeasti. Paavo ei näyttänyt pienintäkään merkkiä perääntymisestä. Ninja veti tikarinsa esiin. Muutama metri ennen ulko-ovea ninja hyppäsi ja kohotti tikarinsa tappavaan iskuun. Muut ninjat katselivat myhäillen. Ninja oli enää metrin päässä Paavosta. Hän tähtäsi iskunsa Paavon sydämeen aikeenaan pysäyttää sen sykkiminen, tällä kertaa lopullisesti.
Silmänräpäystä myöhemmin hän lopetti iskunsa. Ninja tippui maahan elottomana. Hänen oikean silmänsä kohdalla oli enää verinen aukko johon Paavo oli survaissut yhden pingispalloistaan. Muiden ninjojen voitonriemuiset hymyt hyytyivät ja heidän silmänsä levisivät hämmästyksestä. Kyllä vain, Paavo oli valmistautunut tähän jo todella pitän aikaa. Ennen kuin hän oli edes itse tajunnut sitä. Aina ensimmäisen syntymäpäinsä aatosta asti.
Paavo avasi toisen kätensä, jossa oli lisää pingispalloja. Mutta nämä eivät olleetkaan mitään tavallisia pingispalloja.
Hämmästyksestä ensimmäisenä toipuneet ninjat lähtivät liikkeelle. He eivät ehtineet liikkua muutamaa metriä enempää ennen kuin
Paavon heittämät piikikkäät pingispallot tappoivat heidät. Viimeisen kymmenen vuoden ajan Paavo oli yksi kerrallaan muuttanut pingispalliostaan tehokkaita tappoaseita. Urakka oli ollut pitkä ja rasittava. Mutta viimeistään nyt Paavo tiesi, että se oli ollut sen arvoista.
Ennen kuin kuolleet ninjat olivat ehtineet kaatua maahan, Paavo oli jo ottanut käteensä uudet pallot takana olevasta kasasta, mihin sukulaiset olivat hänen pingispallonsa tuoneet, eikä hän enää alkanut odotella uusia hyökkääjiä.
Pingispalloja alkoi satelemaan kohti, eivätkä edessä olevat ninjat ehtineet reagoida mitenkään ennen kuin pallot jo osuivat. Palloja lenteli monenvärisiä, mutta kohta ne kaikki olivat jo verstä punaisia, sillä vakaakätinen Paavo heitti jokaisen pallon tappavan tarkasti, eikä epäröinyt hetkeäkään.
Muut Ninjat saivat vihdoinkin taisteluvalppautensa takaisin ja ryntäsivät raivoissaan Paavoa kohti. "Heitä on liian monta että voisin tappaa kaikki yksi kerrallaan", ajatteli Paavo. Hän otti lisää pingispalloja, tällä kertaa eri kasasta mistä hän oli ottanut edelliset pallot. Paavo heitti pallot tähdäten jokaisen pomminvarmasti hyökkäävän joukkion keskelle. Kuului valtava räjähdys. Ninjojen tilalla oli enää verinen kasa ruumiinosia. Mutta muissa Ninjoissa ei näkynyt vieläkään perääntymisen merkkejä. Paavo näki silmäkulmastaan valon heijastuvan häntä kohti lentävistä shurikeneistä, jotka takana olevat ninjat olivat heittäneet. Mutta paavo oli nopea. Jokaisen shurikenin reitti katkesi lyhyeen, kun vastaan lentävät pingispallot osuivat niihin.
Taistelu jatkui vielä pitkään. Mutta mitä tahansa ninjat yrittivätkin, oli Paavo aina askeleen edellä pingispalloineen. Veri ja raivoisat tuskanhuudot täyttivät Paavon etupihan, kunnes jäljellä oli enää kourallinen ninjoja. Kauhun täyttämät ninjat yrittivät pelastautua ja lähtivät juoksemaan pakoon. Mutta Paavo ei aikonut päästää heitä pakoon. He olivat kulttinsa viimeiset eloonjääneet. Jos he pääsisivät pakoon, he keräisivät uusia seuraajia ja kouluttaisivat entistä tehokkaampia sotureita Paavoa vastaan.
Paavo kaivoi taskustaan lisää pingispalloja. Hän heitti ne pareina. Viisi paria viittä viimeistä Hammaskeijujen palvojaa kohti. Yksi ninjoista kääntyi katsomaan taakseen. Hän huomasin kohti lentävät pingispallot. Hän huomasi myös sen, että kumpikaan niistä ei osuisi häneen. Hän ajatteli että ehkä hän sittenkin pääsisi pakoon.
Se oli hänen viimeinen ajatuksensa, ennen kuin pingispallojen välissä oleva teräslanka katkaisi hänen päänsä. Pienin väliajoin viisi päätä tippui maahan yksi kerrallaan. Sitten oli hiljaista.
Paavo katseli ruumiiden täyttämää pihaansa. Enempää hän ei sitä halunnut katsella, vaan hän suuntasi sisälle. Helpottuneena hän käveli huoneeseensa. Hän oli erittäin väsynyt. Hän veti patjan pois sängystään, ja myös sen alla olevan laudan. Laudan alta paljastui kasa pingispalloja, joilla Paavo oli täyttänyt sänkynsä. Tyynen rauhallisesti hän riisui kenkänsä ja sukkansa, ja kävi sänkyyn makaamaan rakkaiden pingispallojensa päälle.
Enää ei tarvitsisi huolehtia, kaikki oli kunnossa. Kohta muut tulisivat ulos bunkkerista riemuitsemaan voittoa. Paavo ei välittänyt. Hän halusi vain levätä. Hän sulki silmänsä vielä viimeisen kerran, eikä enää avannut niitä.

Lue teksti ajatuksella, ÄLÄKÄ SKIPPAA MITÄÄN! YHTÄKÄÄN KOMMENTTIA! Muuten tästä menee hohto.

---

Olipa kerran, kauniissa maassa, kauniissa laaksossa, kauniissa kylässä ja kauniissa talossa punainen nainen, joka synnytti kotonaan saunassa perheen ensimmäisen ja myös ainoan lapsen. Lapsestaan ylpeät isä ja äiti antoivat pojalle nimeksi Paavo.
Pian kului vuosi. Paavo oli kehittynyt valtavasti - hän osasi jo kävellä ja päästeli suustaan kaikenlaisia ääniä, muttei vielä osannut puhua. Paavon syntymäpäivän aattona äiti ja isä mietiskelivät ääneen, mitä ostaisivat Paavolle lahjaksi ensimmäisille synttäreille, vaikkei vauva niitä muistaisikaan. Tällöin Paavo sanoi ensimmäisen sanansa: "Pingispallo!" Äiti ja isä pitivät tätä enteenä ja hauskana sattumana, ja ostivat pojalle lahjaksi pingispalloja, 5 kappaleen pussin.
Kaksivuotiaana Paavo toivoi jälleen pingispalloja.
Kolmevuotiaana Paavon oletettiin kasvaneen jo sen verran, että hän toivoisi muutakin kuin pingispalloja, mutta ei. Pingispalloja...
Neljävuotiaana: Pingispalloja...
Viisivuotiaana: Pingispalloja...
Kuusivuotiaana: Pingispalloja...
Kun tuli Paavon seitsemäsvuotissynttärit, isä tiedusteli pojalta, mitä poika haluaisi lahjaksi näillä historiallisilla synttäreillä, olihan 7-vuotiaan jo aika mennä kouluunkin ja kaikkea. Poika halusi edelleen pingispalloja.
Kahdeksanvuotissynttäreillä vanhemmat ostivat itsestäänselvyytenä pojalle lahjaksi pingispalloja.
Yhdeksänvuotiaana: Pingispalloja...
Kymmenvuotissynttäreillään Paavo halusi edelleen pingispalloja. Vanhemmat alkoivat epäillä pojan outoa pakkomiellettä.
Yksitoistavuotiaana Paavo sai automaattisesti pingispalloja. Vanhemmat ajattelivat, että lapsi oli hieman... no, lapsellinen.
12-vuotiaana: Pingispalloja, pingispalloja...
13-vuotiaana: Ginpislappoja, pingispalloja...
14-vuotiaana: Pingispalloja edelleen: Vanhemmat ajattelivat jo tuolloin, että poika pitäisi viedä psykolokiseen hoitoon.
15-vuotiaana: Mopoikään saapuneen Paavon synttäribileissä Paavo otti kavereiltaan ja vanhemmiltaan lahjaksi pingispalloja.
16-vuotiaana: Poika halusi edelleen pingispalloja. Vanhemmat veivät pojan psykologille. Poika oli kuitenkin täysin terve: ei ADHD:ta, eikä muitakaan mielenterveysongelmia.
17-vuotiaana: Yllätys yllätys, pingispalloja...
18-vuotiaana: Täysi-ikäinen Paavo otti lahjaksi pingispalloja.
19-vuotiaana: Tyttöystävän saanut, seurusteleva Paavo sai lahjaksi pingispalloja.
20-vuotiaana jälleen pingispalloja...
21: Ja pingispalloja...
22: Ja pingispalloja...
23: Ja pingispalloja... (Lue muuten nämä kaikki äläkä skippaa mitään, muuten tästä vitsistä menee idea...)
24: Naimisiin mennyt Paavo ei halunnut häälahjaksi pingispalloja, mutta synttäreillä ne kelpasivat.
25-vuotiaana Paavo oli pistänyt rakkaansa, Jaanan, paksuksi ja toivoi edelleen pingispalloja.
26-vuotissynttäreillä Paavo halusi jälleen pingispalloja.
27-vuotiaan Paavon jo puolentoistavuoden ikäinen poika ei toivonut lahjaksi pingispalloja, mutta isä kylläkin.
28-vuotias Paavo halusi jälleen pingispalloja.
29-vuotiaana Paavola oli jo kaksi lasta. Synttärilahjatoiveissa ei ollut tapahtunut muutoksia.
30-vuotiaana: Pingispalloja, pingispalloja...
Miksi juuri pingispalloja?
Oliko itse Saatana tekemisissä pingispallojen kanssa?
Oliko itse Saatana tekemisissä pingispallojen kanssa?
Pysähdy tässä vaiheessa miettimään hetkeksi, miksi Paavo halusi juuri niitä oranssikellertäviä, pyöreitä, kimpoavia ja äänekkäitä pingispalloja? Ehkä hän oli robotti, joka toimi pingispallojen voimalla? Vai välittikö hän niittä Marsissa asuvalle avaruusoliotoverilleen? Vai halusiko hän Guinnessin ennätysten kirjaan?
31-vuotias Paavo otti vastaan jälleen pingispalloja...
32: Pingispalloja...
33: Ja pingispalloja...
34: Arvaapa vain, mitä Paavo sai! Jos veikkasit pingispalloja, arvasit oikein.
35: Keski-ikää lähestyvä Paavo sai kuulla tiedusteluja isoksi kasvaneelta lapsikatraaltaan pingispalloistaan. Paavo sanoi, että kun on sopiva aika, hän kertoo...
36: Pingispalloja...
37: Ja pingispalloja...
38: GOLFPALLOJA!!! No ei, pingispalloja... Ne kimpoilevat ja kaikkea...
39: Pingispalloja, taas kerran...
40-vuotissynttäreillään Paavo ei nähnyt enää isäänsä, joka oli sairaalassa sydänongelmien vuoksi. Lahjaksi pingispalloja.
41-vuotissynttäreillään Paavo sai lahjaksi pingispalloja.
42: Paavo sai pingispalloja, Paavon isä sydänkohtauksen.
43: Paavo sai pingispalloja, isä hautakilven... Paavo olikin isänsä kuolemasta hyvin surullinen, mutta piristyi pingispalloistaan.
44: Pingispalloja, mitä muutakaan...
45: Pingispalloja, ei se muuta haluakaan...
46: Vanhimmat lapset alkoivat olemaan jo täysi-ikäisiä. Paavo sai lahjaksi pingispalloja.
47: Pingispalloja...
48 vuotta ja pingispalloja...
49-vuotiaana Paavosta oli tullut jo ukki. Perheen vanhin poika oli saanut jälkikasvua. Ja Paavo oli saanut pingispalloja.
50-vuotiaana Paavo sai pingispalloja. Pyöreiden vuosien kunniaksi hän sai vielä enemmän pingispalloja kuin normaalisti.
51-vuotias Paavo sai pingispalloja...
52-vuotiaana Paavolla ei mennytkään enää niin hyvin. Hänen äitinsä paljasti sairastaneensa jo pitkään vakavaa sairautta.
53-vuotiaana Paavo sai pingispalloja. Tieto tulevaisuudessa tapahtuvasta äidin kuolemasta kuitenkin masensi hieman häntä.
Äiti kuoli, mutta 54 täyttänyt Paavo sai silti pingispalloja ja piristyi silminnähtävästi!
55-vuotias Paavo eli onnellista keski-ikää, pingispallojen kanssa.
56: Pingispalloja...
57: Paavo halusi pingispalloja...
58: Pingispalloja...
59: Pingispalloja, pingispalloja, PINGISPALLOJA!!!
60: Pyöreitä vuosia jälleen täyttänyt Paavo sai lahjaksi pingispalloja.
Miksi juuri P-I-N-G-I-S-P-A-L-L-O-J-A?
Jospa Paavolle salakuljetettiin pingispallojen kautta huumeita?
Jospa Paavolle salakuljetettiin pingispallojen kautta huumeita?
Miksi Paavo halusi juuri pingispalloja? Mieti sitä hetki. Kenties hän salakuljetti niissä tietoa FBI:lta tai sitten sai sitä niistä? Ehkä hän olikin tekemisissä Öhkömöhkijöiden kanssa? Ehkä palloista oli tarkoitus valmistaa jotain ihmeellistä?
61: Pingispalloja...
62: Pingispalloja...
Paavo sai lahjaksi 63-vuotiaana pingispalloja.
64: Ping.pal.
65: Arvaa. Jos et tiedä, olet idiootti.
66: Paavon pingispallokokoelmat vain kasvoivat.
67-vuotiaanakin Paavo oli edelleen vetreä. Kaikesta huolimatta hän joutui viimeinkin, pitkän työuran jälkeen, lähtemään eläkkeelle varsin vanhana. Eläkejuhlilla Paavo ei tarvinnut pingispalloja.
68-vuotias Paavo sai pingispalloja.
69-vuotiaan Paavon seksuaalielämä oli jo mennyttä aikaa, mutta pingispallotoiveet eivät.
70-vuotiaana Paavo jakseli hyvin, onnellisesti eläkeläisenä rakkaan Jaanansa kanssa maaseudulla.
71: Pingispalloja tuli jälleen lahjaksi.
72: Turhauttaako? Pingispalloja!
73-vuotias Paavo oli edelleen hyvässä kunnossa ja sai lahjaksi pingispalloja.
74-vuotiaana Paavosta tuli pingispallojen keräilijöiden kuninkaan tittelin lisäksi jo isoisoisä, kun ensimmäinen lapsenlapsenlapsi syntyi.
75: Pingispalloja...
76: Jaana kertoi, että hänellä oli syöpä, mutta onneksi pingispallojen ansiota asia ei enää haitannut pahasti Paavoa.
77: Pingispalloja...
78: Pin-gis-pal-lo-ja.
79: Ping-isp-all-oja!
Paavo täytti 80 vuotta. Pyöreinä vuosina Paavo halusi edelleen pingispalloja.
81: Pingispalloja.
82: Pingispalloja.
Vähän ennen Paavon 83-vuotissynttäreitä Jaana kuoli syöpään, josta hän oli jo aiemmin kertonut. Kauaa asia ei - kiitos pingispallojen - jaksanut Paavoa masentaa.
84-vuotissynttäreillään Paavoa alettiin jo pitämään vanhuudenhöperönä, etenkin suvun nuorempien keskuudessa. Mutta Paavo sai silti pingispalloja.
85: Mitäs muutakaan.
86: No arvaat varmaan, mitä Paavo sai.
87: Niinpä niin...
88: Pingispalloja, pingispalloja, pingispalloja...
89: Suku alkoi kovasti ihmettelemään, kuinka kovakuntoinen Paavo olikaan. Ja kovakuntoisuuden palkka oli pingispallot.
90-vuotiaana Paavo sai tavalliseen tapaansa pingispalloja...
Miksi vitussa pingispalloja?
Miksi helvetissä Paavo halusi pingispalloja? Mietipä hetki... Kenties hän rakensi nistä valtavaa asetta, jolla pystyi valloittamaan maailman? Tai ehkä halusi järjestää joskus maailman isoimman pingispallomaailmanmestaruuskilpailun? Kuka tietää?
91: Pingispalloja...
92: Pingispalloja...
93: Pingis... joo, tuskinpa lahjat yllättävät...
94-v ja pingispalloja edelleen...
95-vuotissynttäreillään Paavo sai pingispalloja. Hänestä oli tullut myös isoisoisoisä.
96: Hieman entistä väsyneempi ja vanhempi Paavo sai lahjaksi pingispalloja.
97: Pingispalloja.
98-vuotta tuli täyteen ja koko suku toi vanhalle ja edelleen hyväkuntoiselle isoisoisoisälle lahjaksi pingispalloja. Ne auttoivat häntä edelleen jaksamaan.
99-vuotiaana Paavo sai pingispalloja...
Sitten tapahtui jotain merkittävää... Vain viikkoa ennemmin satavuotissynttäreitä Paavon pumppu petti ja hän joutui sairaalaan. Kuuden päivän kuluttua Paavo makasi kuolinvuoteellaan vedellen viimeisiä henkäyksiään. Koko valtava suku, joka kaikki oli lähtöisin hänestä, oli kokoontunut isän, ukin, isoisoisän tai isoisoisoisän ympärille.
"Isä?" tiedusteli Paavon poika. "Niin...?" "Tuota... nyt kun on varmaa, ettet enää elä kauaa, niin voitko kertoa meille, miksi helvetissä sinä keräsit niitä pingispalloja? Nyt olisi varmasti se aika."
Paavo myhäili ja hymyili, silmät kiinni. Hän vastasi:
"No kun minä..."
Yllättäen puheen katkaisi hänen huutonsa. Paavo oli poissa, eikä kukaan koskaan saanut tietää, mihin hän tarvitsi palloja.
...
Häh häh, vituttiko, kun luit näin pitkän vitsin, joka ei varmasti naurattanut sinua yhtään? Niin pitikin! Naurut saat, kun kerrot tämän kavereillesi.

(En jaksanu korjailla noita typoja tosta alkuperäsestä tekstistä.)

Jatkoa seuraavassa

Helvetti sentään mikä paniikki ku huomas et ei voikka varata (okei se meni mun piikkiin en tajunnu ajatella tota mahdollisuutta) sit pikasoitto äiteelle ja sydämenlyöntien täyttämä ohjeistus miten kirjautua sisään ja ottaa ne liput ja vinguttaa sitä ihanaa visaa mut perkele sentään ehti viä ja nyt täällä viäki sydän hakkaa ja popitan As Daylight Diesia. Eli keskiviikkona sit Helsinkiin hammaskeiju Taijalle pääsee riehuun vihdoinki ku 4kk kulunu viimesimmästä keikasta oli tääki parin poissaolon arvonen
...Ja toi vika tyyppi ei oo sit kummassaka bändissä jos nyt joku sattuu niin luuleen